Helsinki-Tallinna-tunneli maksaisi 16 miljardia

FinEst Linkin uuden toteutusselvityksen mukaan Helsingin ja Tallinnan välinen 103 kilometriä pitkä tunneli maksaisi 16 miljardia euroa. Arvioituun hintaan ei sisälly junakalustoa. Tunnelin rakentaminen veisi 15 vuotta, ja se olisi valmis vuonna 2040.

Tunneli voitaisiin toteuttaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusmallilla, jossa yksityinen sektori rahoittaa tunnelin rakentamisen. EU-rahoitusta tarvitaan 40 prosenttia kustannuksista.

Tunneli synnyttäisi kolmen miljoonan asukkaan kaksoiskaupungin. Se mahdollistaisi myös päivittäisen työssäkäynnin Suomenlahden molemmin puolin. Euroopan rataverkosto yhdistyisi Suomen kautta arktisille alueille asti. Tavaraliikenteessä tunnelista olisi hyötyä pitkän matkan kuljetuksille Suomen ja Itä- ja Keski-Euroopan välillä.

Tunneli edellyttäisi tukirahoitusta

”Rautatietunnelin hyödyt olisivat merkittävät paitsi Helsingille ja Tallinnalle, myös Viron ja Suomen valtioille. Tunneli poistaisi Suomen saarimaisen aseman meren takana ja yhdistäisi meidät eurooppalaiseen rautatieverkkoon”, sanoo FinEst Linkin projektijohtaja Kari Ruohonen.

FinEst Linkin selvitystyön ovat tehneet Amberg Engineering, Sweco Finland, WSP, Ramboll Finland, Sito, Pöyry, Strafica, Kaupunkitutkimus TA, Inspira ja Rebel Group. FinEst Link -projekti julkisti kaksivuotisen selvityksen tulokset Tallinnan loppukonferenssissa 7. helmikuuta.

Tallinnan päätöskonferensissa olivat mukana Viron pääministeri Jüri Ratas, liikenneministerit Anne Berner ja Kadri Simson, Helsingin ja Tallinnan pormestarit Jan Vapaavuori ja Taavi Aas sekä maakuntajohtaja Ossi Savolainen ja Harjun kuntien liiton hallituksen puheenjohtaja Andre Sepp.

Tunnelin junien lipputulot ja käyttömaksut kattaisivat vuosittaiset liikennöinti- ja kunnossapitokustannukset. Junien liikennöinnistä vastaava yhtiö tarvitsisi silti tukirahoitusta. Suomen ja Viron tukirahoitus olisi vuosittain yhteensä 280 miljoonaa euroa 40 vuoden ajan.

Rakentaminen voisi käynnistyä suunnitteluvaiheen jälkeen vuonna 2025 ja valmista olisi luvassa 15 vuodessa. Tunneli olisi siis matkustajien ja rahtiliikenteen käytössä vuonna 2040.

Puolessa tunnissa Tallinnaan

Selvityshanke lähtee oletuksesta, että henkilöjunat kulkisivat ruuhka-aikaan 20 minuutin välein 200 kilometrin tuntinopeudella. Matka-aika olisi puoli tuntia ja yhdensuuntainen kertalippu maksaisi 18 euroa. Sarjalipun ostaja matkustaisi 15 euron kertahintaan ja kuukausilipun hinta olisi 480 euroa. Vuorokauden aikana kaupunkien välillä liikennöisi noin 40 henkilöjunaa.

Autojunia, rekkajunia ja rahtia kuljettavia junia liikennöisi yhteensä noin 30 vuorokaudessa. Näiden matkavauhti olisi 120–160 kilometriä tunnissa. Henkilöauton kuljettaminen autojunassa maksaisi 70 euroa.

Selvityksessä esitetään rakennettavaksi kaksi junatunnelia ja niiden väliin erillinen huoltotunneli. Syvimmillään tunneli kulkisi 215 metriä merenpinnan alapuolella. Asemille olisi tarkoitus rakentaa tavarajunia varten ohitusraiteet. Tunnelin huoltotyöt hoidettaisiin öisin.

Tunnelilinjaus kulkisi Helsinki-Vantaan lentokentältä Tallinnan Ülemisteen. Suomen päässä olisi kolme maanalaista henkilöliikenneasemaa: Helsingin keskusta, Pasila ja pääteasemana Helsinki-Vantaa lentokenttä.

Tavaraterminaalit ja varikot sijoittuvat suunnitelman mukaan lentokentän lentomelualueelle, ja ne palvelisivat koko maan tavaraliikennettä. Suunnitellut Kehä 4 ja Lentorata tarjoavat hyvät liikenneyhteydet useaan logistiikkaterminaaliin sekä valtakunnan liikennejärjestelmään. Yhteysraiteella Hanko–Hyvinkää-radalle saataisiin toimiva yhteys koko Suomeen.

Tallinnassa tunneli päättyisi lentokentän tuntumaan Ülemisteen, noin kolmen kilometrin päähän kaupungin keskustasta. Ülemistestä on hiljattain avattu uusi raitiovaunuyhteys Vanhaan kaupunkiin, ja Ülemiste on Rail Baltican pääteasema. Terminaalit ja varikot sijoittuvat myös Virossa lentokentän melualueelle ja lähelle logistiikkaterminaaleja. Rail Baltican kautta on suora yhteys Muugan terminaaliin, joka on Viron suurin rahtisatama.

On suunniteltu, että tunnelin raiteet rakennettaisiin eurooppalaisella raideleveydellä, joka on 89 millimetriä suomalaisia kapeampi. Pasilan ja Helsinki-Vantaan lentoaseman välisellä tunneliosuudella on käytössä molemmat raideleveydet.

Matkustaja- ja rahtimääriin kasvua

Projektilaskelmien mukaan tunnelissa matkustaisi vuosittain 12,5 miljoonaa henkeä ja lisäksi laivalla matkustajia on 10,5 miljoonaa. Nykyisellään kahden tunnin laivamatkan Helsingin ja Tallinnan välin tekee vuosittain noin yhdeksän miljoonaa henkeä.

Laskelmien mukaan vuonna 2050 sekä tunnelissa että lautoilla kulkisi neljä miljoonaa tonnia rahtia eli yhteensä kahdeksan miljoonaa tonnia. Viime vuonna meritse kulkevan rahdin määrä oli noin 3,8 miljoonaa tonnia.

Matkustaja- ja rahtivolyymien ennustetaan siis kaksin-, jopa kolminkertaistuvan tunnelin myötä seuraavan kolmenkymmenen vuoden aikana. Vaikka tunneli toteutuisi, myös laivaliikenteeseen on odotettavissa kasvua.