Bryssel houkuttelee yksityistä rahaa tieinfrahankkeisiin
Suorien EU-avustusten määrä on vähenemässä. Tilalle tulevat lainat ja takaukset.
20.11.2017
Teksti Heli Satuli kuvat EU-komission kuvapalvelu
Jatkossa eurooppalaisten liikenneinfrahankkeiden rahoitus on yhä useammin yhdistelmä paikallista, yksityistä ja julkista rahaa, joka tulee sekä EU:n että valtion kassasta.
"Tämä on se suunta, mihin EU-rahoituksen kohdalla kuljetaan lähitulevaisuudessa", EU-komission varapuheenjohtaja, investoinneista vastaava Jyrki Katainen vahvistaa Osto&Logistiikalle.
Kataisen mukaan ESIR-rahasto on hyvä esimerkki rahoitusvälineestä, jolla voidaan saada nykyistä tehokkaammin yksityistä pääomaa mukaan liikenneinfrahankkeisiin. Euroopan strategisten investointien rahasto ESIR myöntää rahoitusta taloudellisesti kannattavien investointien toteuttamiseksi. Pääosan rahoituksesta on tarkoitus kohdistua juuri infrastruktuuri-investointeihin.
"Liikenteeseen satsattava enemmän"
Kataisen mukaan on selvää, että suorienn EU-avustusten määrä vähenee parin vuoden päästä alkavalla uudella rahoituskaudella. Sen sijaan EU:n rooli isojen liikenneinfrahankkeiden takaajana kasvaa.
"Houkuttelemme yksityistä rahaa mukaan takaamalla investoinnin riskit. Näin esimerkiksi eläkeyhtiö voi lähteä mukaan rahoittamaan vaikka moottoritiehanketta", toteaa Katainen.
Myös europarlamentin budjettivaliokunnan varapuheenjohtaja Petri Sarvamaan mielestä yksityinen raha pitää saada työskentelemään yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi nykyistä paremmin.
”Liikenne on hyvä esimerkki järkevästä EU-rahoituksesta. Näitä asioita kannattaa miettiä yhdessä, myös suomalaisten", Sarvamaa toteaa lehdistötiedotteessaan.
Sarvamaan mukaan liikenteeseen satsaamisen tärkeys pitäisi ymmärtää nykyistä paremmin myös Suomessa.
”Liikenteen kehittäminen on tarpeellista sekä talouskasvun edistämisen että ilmastonmuutoksen hidastamisen kannalta”, hän muistuttaa.
Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n mukaan infrastruktuuriin investoiminen hyödyttää koko taloutta. IMF arvioi, että prosentin lisäinvestoinnit infraan lisäävät talouskasvua 1,5 prosenttia seuraavan neljän vuoden aikana. Komission ehdotusta EU:n vuoden 2020 jälkeisestä rahoituskehyksestä odotetaan toukokuussa 2018.