Fingridin julkaiseman kantaverkon kehittämisvision mukaan sähkösektori on avainasemassa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, mutta se vaatii kantaverkkoon miljardiluokan investointeja.
Kantaverkkoon kolmen miljardin investoinnit
Fingridin mukaan sähkönsiirto Suomessa pohjoisesta etelään kasvaa jatkossa merkittävästi.
21.01.2021
Teksti Esko Lukkari kuvat Adobe Stock
Verkkovisio perustuu sähkön tuotanto- ja kulutusrakennetta kuvaaviin skenaarioihin. Fingrid on päivittänyt visiotyön pohjalta investointisuunnitelmansa tulevalle kymmenelle vuodelle.
Kaikille avoin webseminaari verkkovision keskeisistä tuloksista järjestetään 21.1.
Fingrid julkisti verkkovisionsa 18.1.
Kolmen miljardin investoinnit
Suomen vuodelle 2035 asettama hiilineutraaliustavoite edellyttää noin kolmen miljardin euron investointeja kantaverkkoon seuraavan 15 vuoden aikana. Ne mahdollistavat kymmenien miljardien investoinnit muualle yhteiskuntaan: teollisuuden, liikenteen ja lämmityksen sähköistymiseen sekä puhtaaseen sähköntuotantoon.
Fingrid on päivittänyt visiotyön pohjalta investointisuunnitelmansa tulevalle kymmenelle vuodelle.
Kantaverkon suunnittelusta vastaavan johtaja Jussi Jyrinsalon päivitetty investointisuunnitelma on linjassa hiilineutraali Suomi 2035 tavoitteen kanssa.
"Investoinnit kantaverkon vahvistamiseksi tulee tehdä, jotta merkittävä sähkönkäytön lisääminen teollisuudessa, lämmityksessä ja liikenteessä on mahdollista. Investointien vaikutusta kantaverkkomaksujen yksikköhintaan hillitsee ennustettu sähkönkulutuksen kasvu”, hän sanoo.
Siirto pohjoisesta etelään kasvaa
Kaikissa verkkovision skenaarioissa sähkön siirtotarve pohjoisesta etelään kasvaa merkittävästi. Kantaverkon pohjois-eteläsuuntainen siirtokyky on moninkertaistettava rakentamalla uusia voimajohtoja ja ottamalla käyttöön älykkäitä ratkaisuja. Näin Suomi voidaan säilyttää yhtenäisenä sähkökaupan hinta-alueena, joka mahdollistaa saman sähkön markkinahinnan koko maassa.
Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista auttaisi uusien sähkön siirtoyhteyksien toteuttaminen Ruotsiin ja Baltiaan vuoteen 2035 mennessä. Yhteyksien markkinahyödyt riippuvat Itämeren alueen sähkömarkkinoiden ja alueen muiden siirtoyhteyksien kehittymisestä. Fingrid jatkaa uusien Ruotsin ja Baltian siirtoyhteyksien tarkempaa analysointia osana kansainvälistä verkkosuunnitteluyhteistyötä.
Suomen sähköntuotanto ja -käyttö voi nousta 2030-luvulla voimakkaasti joko energiaintensiivisen teollisuuden voimakkaan kasvun tai energian viennin seurauksena. Tällöin kantaverkkoon tarvitaan uusia teknisiä ratkaisuja, joilla sähkönsiirtokapasiteettia voidaan kasvattaa. Laajamittainen energiavienti Suomesta voisi toteutua sähkön lisäksi vedyn tai synteettisten polttoaineiden muodossa.
