Yritysten välinen tiedonvaihto on digitalisaation seuraava askel

Yritysten digitalisaation seuraava askel liittyy verkottumiseen sekä uusien tiedonjakamisen käytäntöjen ja periaatteiden syntymiseen. Älylaitteiden hyödyntämisestä, pilvipalveluista tai verkkosivujen käyttöönottamisesta on tullut jo valtavirtaa.

Tämä käy ilmi Paltan Ekosyteemit palvelualoille selvityksestä. Sen mukaan noin puolet palveluyrityksistä toimii jo nyt jonkinlaisessa verkostossa, joita voidaan kutsua ekosysteemiksi. 

Selvitystä avaa Paltan johtava elinkeinopolitiikan asiantuntija Jari Konttinen blogissaan 31.1. Paltan verkkosivulla.   

Konttinen sanoo, että digipalveluita korona-aikana käyttäneiden suomalaisten määrä on myös kasvanut merkittävästi. Tämä käy ilmi Paltan vuodenvaihteessa julkaistusta Digigallupista.

Ekosysteemi tarkoittaa Konttisen mukaan verkostoa, jossa eri osapuolet tuottavat itsenäisesti jotakin osaratkaisua. Yhdessä nämä ratkaisut vastaavat asiakastarpeeseen tavalla, johon ekosysteemin yritykset eivät välttämättä yksin pystyisi vastaamaan.

Esimerkiksi HR:n, taloushallinnan tai IT-tuen palvelut voidaan tarjota integroituna kokonaisuutena asiakkaalle, vaikka yksittäisiä palveluita tai prosesseja hoitaa useampi yritys. Paljon julkisuudessa ollut Wolt on myös ekosysteemipalvelu, joka digitaalisen alustan avulla yhdistää ravintolat, kaupan, maksupalvelut, lähettikumppanit ja kuluttajat.   

Konttinen sanoo, että selvityksemme perusteella lähes kaikissa ekosysteemeissä toiminta tähtää digitalisaation parempaan hyödyntämiseen. Digitaalisten ratkaisujen ja tiedonjakamisen kehittäminen on palveluekosysteemien ytimessä ja se on toiminnan keskeinen moottori. Siten katse kiinnittyy yhteisten tietomallien, alustojen, ohjelmistoarkkitehtuurien, standardien ja tietorajapintojen (API) kehittämiseen.

Palveluekosysteemit voivat syntyä usein oikea-aikaisen verkottumisen, luottamuksen ja sopimuksien varaan. Niissä ei ole välttämättä kallista tuotekehityskomponenttia mukana ja liiketoiminta voidaan rakentaa vaikkapa globaalin digialustan päälle. Ekosysteemin arvo ei ole vain liikevaihdon kasvussa, vaan vetovoimatekijät, riskien madaltaminen, kasvanut näkyvyys ja korkeampi osaamistaso houkuttelevat yrityksiä mukaan ekosysteemimäiseen liiketoimintaan.

Konttinen kysyy, kuinka voisimme kansallisesti vauhdittaa tätä kehitystä? Vastaus ei ole hänen mukaansa helppo ja esimerkiksi lainsäädännöllisiä velvoitteita datan jakamisen osalta yritykset vierastavat muun muassa liikesalaisuuksien vuoksi. Vapaaehtoisia yritysten välisiä yhteisöjä datan jakamiseen ja hyödyntämiseen on syntymässä eri aloille, ja näiden kehittymistä kannattaa tukea ja edistää.

Rahoitusta verkottumiseen ja ekosysteemien kehitykseen yrityksille on saatavilla muun muassa Business Finlandin kautta. Kansainvälisen kilpailun kiihtyessä – erityisesti digitaalisissa palveluissa – rahoitusta ja toimenpiteitä tulisi suunnata jatkossa myös laajasti palvelusektorille ekosysteemien synnyttämiseen.