VTT:n johdolla selvitetään muoviroskan hyödyntämistä

VTT:n johtama tutkimusprojekti selvittää, miten jokiin päätynyttä muovijätettä kannattaisi nostaa ylös ja kierrättää. Koealueena on Indonesian Jakarta.

Kelmuvex-projektin rahoittavat Business Finland, VTT sekä siihen osallistuvat suomalaisyritykset: öljyntorjuntateknologiasta tunnettu Lamor, jätteiden kierrätysyritys RiverRecycle, kierrätysteknologiayritys Wimao sekä teknologiatoimittaja Valmet.

VTT tiedotti projektista 13.1.

Projektiin osallistuu myös paikallisia jakartalaisia toimijoita, jotka kehittävät Jakartan jätehuoltoa.

Merissä kelluva muovijäte ajautuu nopeasti kauas syntysijoiltaan ja sen kerääminen on vaikeaa ja kallista, eikä se ole kenenkään vastuulla. Ongelmaan on helpompi tarttua, kun jäte on vasta päätynyt jokeen ja kiinnostaa asukkaita, viranomaisia ja yrityksiä. Jätelautat nostettaisiin, jos se onnistuisi kohtuullisin kustannuksin ja jos muovijäte voitaisiin kierrättää arvokkaiksi materiaaleiksi. VTT:n johtama kaksivuotinen Kelmuvex-projekti tähtää kierrätyskonseptiin.

Jakartassa PET-pullot sekä kestävät polypropeenituotteet, kuten putket ja säiliöt, kierrätetään, mutta muu muovijäte päätyy kaatopaikoille tai huuhtoutuu rannoilta jokiin ja edelleen meriin.

”Kartoitamme Jakartassa joessa kelluvan jätteen määrää, laatua ja sijaintia sekä kehitämme tapoja sen tunnistamiseen ilmasta käsin. Kehitämme menetelmiä, joilla kelluvaa muovijätettä voidaan nostaa joesta ja hyödyntää raaka-aineena esimerkiksi rakennusmateriaalien ja polttoaineiden valmistuksessa”, sanoo tiedotteessa johtava tutkija Mona Arnold VTT:ltä. 

Roskasta dieseliä ja muovikomponentteja

Kelluvan jätteen vaihteleva koostumus vaikeuttaa sen hyödyntämistä. Se koostuu tavallisesti monista eri muovilajeista, tekstiileistä sekä rankkasateiden huuhtomasta maasta ja kasveista. Jätemassan koostumukseen pureudutaan projektissa jo siinä vaiheessa, kun jätelauttoja havainnoidaan ilmasta käsin ennen nostamista.  Jätteen tunnistukseen kehitetään optisia sensoriratkaisuja, jotka voidaan asentaa droneen.

Projektissa tutkitaan myös erilaisia muovin kierrätysmenetelmiä ja valitaan kohteeseen sopivin menetelmä tai menetelmien yhdistelmä. Yksi vaihtoehto on kierrättää jätemuovi mekaanisesti: sulattaa se ja muovata siitä uusia tuotteita esimerkiksi logistiikka- tai rakennusteollisuuden tarpeisiin.

Likaiset ja vaikeasti lajiteltavat muovijakeet pystytään kierrättämään kemiallisesti hyödyntäen pyrolyysitekniikkaa. Pyrolyysissä muovien pitkät polymeeriketjut pilkotaan hapettomissa oloissa kuumentamalla pyrolyysiöljyksi, josta voidaan tislata esimerkiksi dieseliä, tai monomeerejä muovien ja muiden kemikaalien raaka-aineiksi.

Muovijätettä myös kuivalta maalta

Kierrätyslaitoksen kannattavuuteen vaikuttaa raaka-aineen laadun ja kierrätysmenetelmän ohella olennaisesti jätteen määrä. Paikallisten kumppaneiden avulla projektissa pyritään varmistamaan, että kierrätyslaitokseen tulisi myös sellaista muovijätettä, joka on kerätty lähiseudulta kaatopaikalle vietäväksi.

”Jätehuollon kehittyessä painopiste voisi siirtyä yhä enemmän jokien jätelautoista maalla olevan muovijätteen hyödyntämiseen. Tärkeintä on, että kehitettävä kiertotalouskonsepti tukee alueellista jätemäärän vähentämistä”, Arnold toteaa.