VTT koordinoi EU:n vetyalushanketta

VTT koordinoi eurooppalaista vetyä polttoaineen käyttävien merialusten kehittämiseen tähtäävää innovaatiohanketta. FLAGSHIPSin tavoitteena on tuoda kaupalliseen liikenteeseen kaksi vedyllä kulkevaa nollapäästöistä laivaa.

Hankkeeseen osallistuu Suomesta myös ABB. Laivojen käyttöön luodaan päästötön energiaketju tuottamalla vetyä uusiutuvalla sähköllä vedestä.

VTT tiedotti projektista 22.5.

Vetyketju on tavoitteena

FLAGSHIPS on saanut EU:lta viiden miljoonan euron rahoituksen, jonka avulla edistetään nollapäästöisen vetyteknologian käyttöä Euroopan laivaliikenteessä. Hankkeessa rakennetaan ja otetaan kaupalliseen käyttöön kaksi vedyllä kulkevaa laivaa Norjassa ja Ranskassa. Tavoitteena on viedä vetyä hyödyntävien laivasovellusten tekninen ja kaupallinen valmius globaalisti uudelle tasolle.

Polttoaineena käytettävä vety on määrä tuottaa paikallisesti ja päästöttömästi vedestä uusiutuvalla sähköllä. Tämä mahdollistaa täysin päästöttömän energiaketjun ”vedestä veteen”; uusiutuva vety tehdään vedestä, ja käytössä siitä syntyy jälleen vettä. Hanke luo pohjaa laivojen vetypolttoaineen toimitusketjun laajentamiseksi Euroopassa.

”Vetyteknologia on varteenotettava nollapäästöinen energiaratkaisu meriliikenteelle. Hankkeen avulla se otetaan tavalliseen tuotantokäyttöön kumppaniyritysten laivoissa. Tähän tarvitaan useiden yritysten yhteistyötä ja uudenlaisia ratkaisuja laivan rakenteen osalta. VTT:llä on osaamista vetyteknologiasta ja sen integroimisesta, esimerkiksi tutkimusalus Arandaan,” sanoo tiedotteessa erikoistutkija Antti Pohjoranta VTT:ltä.

ABB kehittää hankkeessa tanskalaisen Ballard Power Systems Europen kanssa merikäyttöön soveltuvaa polttokennolaitoista.

”ABB on yhtenä maailman johtavista kestävän liikenteen mahdollistajista kehittämässä polttokennoratkaisuja merenkulkuun. Polttokennoteknologialla on kasvava rooli ympäristömyönteisten ratkaisujen tuomisessa sähköistyvälle merenkulkualalle”, sanoo Antti Ruohonen, Suomen Marine-liiketoiminnan johtaja ABB:ltä.

Kaksi alusta ja kaksi sovellusta

Uudet kansainväliset päästövähennysvelvoitteet edellyttävät laivaliikennesektorilta entistä puhtaampia ja ympäristön kannalta kestävämpiä ratkaisuja laivojen käyttövoiman tuottamiseen. Yhtenä ratkaisuvaihtoehtona nähdään vetyteknologia. Se mahdollistaa paikallisesti nollapäästöisen, täyssähköisen voimalinjan käyttöönottamisen myös sellaisissa kohteissa, joissa akkusähköinen toteutus ei ole sen koosta tai vaaditusta lataustehosta johtuen käytännöllinen.

FLAGSHIPS-hankkeessa rakennettavat vetysähköiset laivat muodostavat hankkeen rungon. Toinen laivoista tulee Lyoniin, kaupungin satama-alueelle apualukseksi Compagnie Fluvial de Transport (CFT) varustamon käyttöön. Toinen alus tulee Norled-laivayhtiölle osaksi Stavangerin alueen julkisen liikenteen järjestelmää. Molemmissa tapauksissa laivat tulevat osaksi varustamoiden päivittäistä kaupallista toimintaa.

Alusten erilaisista käyttötarkoituksista johtuen myös itse alukset ovat hyvin erilaiset. Näin saadaan kokemuksia vetyteknologian soveltuvuudesta erityyppisiin kohteisiin. Suunnitelman mukaan vetylaivat aloittavat liikennöinnin vuoden 2021 aikana.

Huippuyhtiöitä

Hanke kokoaa yhteen alan terävintä kärkeä. Polttokennot molempiin aluksiin toimittaa markkinajohtaja Ballard (Ballard Power Systems Europe, Tanska) ja sähköteknisestä integroinnista vastaavat ABB sekä norjalainen Westcon Power and Automation.

Norledilla on vuosien kokemus sähköisestä meriliikenteestä ja vuonna 2018 yhtiö aloitti ensimmäisen vetylaivansa suunnittelun. LMG Marin (Norja & Ranska) toimii molempien alusten laivasuunnittelijana.

Kokonaisuuden koordinoi VTT, joka on vuosia tehnyt työtä vety- ja polttokennoteknologian viemiseksi niin meriliikenteeseen kuin muihinkin sovelluksiin. Lisäksi hankkeessa ovat mukana PersEE (Ranska) sekä NCE Maritime CleanTech (Norja), joiden roolit liittyvät analytiikkaan ja viestintään.

Hankkeen suurin julkinen rahoittaja on EU:n alaisuudessa toimiva Fuel Cells and Hydrogen Joint Undertaking (FCH JU) viiden miljoonan euron rahoitusosuudella. Julkinen rahoitus kattaa noin 70 % hankkeen vajaan seitsemän miljoonan euron kustannuksista. Hankeraha on tarkoitettu ainoastaan vetyteknologian kehittämiseen. Tämän lisäksi erityisesti laivanomistajilta vaaditaan merkittäviä omia investointeja, mikä osaltaan kertoo toimijoiden sitoutumisesta vetyteknologiaan perustuvien ratkaisujen kehittämiseen.