Vaasan ja Mid Swedenin yliopistot torjuvat tekoälyllä kyberuhkia
Hanke on EU:n Interreg Aurora -ohjelman rahoittama, ja päättyy helmikuussa 2028.
21.03.2025
Teksti Esko Lukkari
Vaasan yliopisto ja Mid Sweden Universityn STC-tutkimuskeskus kehittävät TRUST-hankkeessa tekoälyratkaisua kyberhyökkäysten torjuntaan.
Langattomiin verkkoihin kohdistuvat kyberhyökkäykset ovat uhka yrityksille ja yhteiskunnalle ja aiheuttavat riskejä, kuten laivojen uudelleenreitityksiä ja lentojen viivästyksiä. Siksi niitä halutaan torjua.
Ruotsissa ja Suomessa yritykset ja julkiset organisaatiot kokevat yhä enemmän kyberhyökkäyksiä, jotka kohdistuvat kriittiseen infrastruktuuriin. Tapauksia on raportoitu satamissa, lentokentillä ja teollisuusverkoissa.
Vaasan yliopisto tiedotti TRUST-hankkeesta 14.3. Hanke on EU:n Interreg Aurora -ohjelman rahoittama, ja se jatkuu helmikuun loppuun 2028 saakka.
Uhka on erityisen ajankohtainen Itämerellä, jossa alukset ovat kärsineet manipuloiduista GPS-signaaleista, ja ilmailualalla, jossa ulkoisten häiriöiden aiheuttamat verkkohäiriöt ovat estäneet lentokoneita lähtemästä ajoissa.
Ongelma esiintyy myös Ruotsissa
”Tutkimme, esiintyykö tätä ongelmaa Sundsvallin alueella Ruotsissa ja vahvistimme useita tunkeutumisyrityksiä. Suomessa tapaukset ovat yleisempiä, sanoo tiedotteessa Mikael Gidlund, tietotekniikan professori ja projektin johtaja Mid Sweden Universitystä.
”Nykyisessä maailmantilanteessa helposti haavoittuvien langattomien järjestelmien tietoturvallisuus on yhä tärkeämpää. TRUST-hanke tuo yhteen Vaasan yliopiston ja Mid Sweden Universityn asiantuntemuksen ja pyrkii kehittämään tekoälypohjaisia ratkaisuja näiden tietoturvauhkien havaitsemiseen ja torjuntaan, sanoo tietotekniikan professori Heidi Kuusniemi Vaasan yliopistosta.
Hanke on EU:n Interreg Aurora -ohjelman rahoittama, ja se jatkuu helmikuun loppuun 2028 saakka.Lisäksi tekoälypohjainen käyttöliittymä räätälöi hälytykset ja vastaukset organisaation eri käyttäjille varmistaen, että jokainen vastaanottaja saa olennaista tietoa.
”Tehtaan työntekijä tarvitsee välitöntä, käyttökelpoista tietoa voidakseen reagoida nopeasti, jos autonomiset koneet hakkeroidaan, kun taas esihenkilöt ja ylin johto tarvitsevat yksityiskohtaisia tietoja strategista päätöksentekoon. Tavoitteena on suunnitella käyttöliittymä, joka tehokkaasti välittää oikean tiedon oikeille ihmisille ja varmistaa ajantasaisen ja tietoon perustuvan päätöksenteon”, selittää Gidlund.