UPM ja Tapojärvi kehittävät soodasakasta beliiittisementtiä

UPM ja kaivos- ja tehdaspalveluyhtiö Tapojärvi Oy ovat käynnistäneet hankkeen soodasakan jalostamiseksi rakennustuotteiksi.

Kehitteillä olevan beliittisementin valmistus muodostaa 85 prosenttia vähemmän CO2-päästöjä kuin perinteinen sementti. Maanrakennukseen tarkoitetun matalahiilisen stabilointisementillä voidaan lujittaa maaperää, jolloin sen kantavuus paranee.

UPM hyötykäyttää nyt sivuvirroistaan 89 prosenttia. Sataan prosenttiin tarvitaan uusia sivuvirtojen hyödyntämistapoja. Yksi hankalimmista sivuvirroista on juuri märkä soodasakka.

UPM tiedotti asiasta 1.12.

”Soodasakkaa ei ole aiemmin hyödynnetty tässä mittakaavassa. Kilpailemme neitseellisistä materiaaleista valmistettujen tuotteiden kanssa, mutta valttimme on kustannustehokkuus sekä pienempi hiilijalanjälki,” kehityspäällikkö Juha Koskinen Tapojärvi Oy:sta sanoo tiedotteessa.

Soodasakka vaikea aine käsitellä

”Koostumuksensa vuoksi soodasakka on erittäin hankala käsitellä. Suomessa UPM:n kolmesta sellutehtaasta syntyy vuosittain 60 000 tonnia soodasakkajätettä. Se on viimeisin suurivolyyminen kaatopaikkajäte, jolle on haettu pitkään käyttökohdetta, josta syntyisi vakiintunutta liiketoimintaa”, UPM:n Sustainability R&D -tiimin vetäjä Katja Viitikko sanoo.

UPM:n selluliiketoiminta on jo vuosia pyrkinyt löytämään ratkaisun soodasakan kaupallistamiseksi. Kaatopaikkajätteen nollataso -hankkeessa vuosina 2016–2019 tutkittiin soodasakan soveltuvuutta jatkojalostukseen maarakennusmarkkinoille. 

Tuotannollisessa koeajossa ja lopputuotteen soveltuvuusteissä saatiinkin vahvistus sakan hyötykäytön toimivuudesta. Sivuvirtoja hyödyntävä hanke haluttiin toteuttaa partnerin kanssa. Tapojärvi Oy:n tarjoama tuotekehitys- ja markkinointiosaaminen täydensivät UPM:n osaamista sivuvirtojen hyödyntämisessä.

Meesauunin uusi elämä

UPM Tervasaaren lakkautetun paperitehtaan käytöstä poistetulla meesauunilla aloitettiin soodasakan tuotannollisen mittakaavan testaus vuonna 2017. 

”Vanhan meesauunin käyttö osoittautui kriittiseksi hankkeen jatkon kannalta”, sanoo UPM Tervasaaren voimapäällikkö Miikka Saarinen.

Meesauuni lämmitetään maakaasulla, ja mahdollisuus biokaasun käyttöön on myös olemassa. Ja toisin kuin sementin tuotannossa, soodasakan käsittelyssä ei käytetä kalkkikiveä, mikä vähentää tuotteen ympäristövaikutuksia.

Yhteistyöhankkeen seuraava askel on toteuttaa laajat tehdaskoeajot Tervasaaren meesauunissa hyödyntämällä sekä soodasakkaa että tuhkaa.

”Jos kaikki menee odotusten mukaisesti, ja tuotteiden reseptiikka varmistuu vuoden vaihteessa, aloitamme tehdaskoeajot ensi keväänä”, Juha Koskinen kertoo. 

Kuva UPM