Suomi voisi kaksinkertaistaa biomassansa arvon

VTT:n mukaan Suomen metsä- ja peltobiomassan arvo voidaan kaksinkertaistaa nykyisestä 14 miljardista eurosta vuoteen 2050 mennessä, kun se hyödynnetään korkean lisäarvon tuotteiden valmistukseen.  

VTT:n skenaariotyö on ensimmäinen kaikki teollisuus- ja päästösektorit huomioiva analyysi Suomen mahdollisuuksista biotaloudessa ja siirtymisessä vähähiiliseen talouteen. Niin sanottu BioEco-vaihtoehto johtaisi jopa kolmen prosenttiyksikön lisäkasvuun perusskenaarioon verrattuna 

Suomen hallitus on asettanut kunnianhimoiset biotalous- sekä energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 asti. VTT:n uusi julkaisu vastaa kysymykseen: Miten Suomi voi parhaimmillaan päästä vuodelle 2050 asetettuihin ilmastovaatimuksiin, lisätä hyvinvointia panostamalla biotalouteen ja lisätä resurssitehokkuutta?  

Skenaariot on laadittu Suomen näkökulmista lähtien, mutta samankaltaiset paineet rakentaa taloutta tuotteiden lisäarvoa nostamalla koskevat myös muuta Eurooppaa. Suunta on kohti kestävää, hajautettua ja jopa räätälöityä teollisuus- ja energiataloutta.  
 
Raportissa arvioidaan, millaisia korkean lisäarvon tuotteita maataloudesta ja metsäbiomassasta voidaan kehittää. Hyvinvoinnin ja teollisuuden kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että Suomen luonnonvarat käytetään tulevaisuudessa korkean lisäarvon tuotteisiin.  

”Suomen oltava aktiivinen” 

"Suomessa on otettava rivakampi tahti ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Tulevaisuuden tarpeet on nyt kartoitettu ja ratkaisuja kehitetty muun muassa ilmastopositiiviseen energiantuotantoon ja biopohjaisten tuotteiden valmistukseen. Regulaation tuella ja tutkimukseen panostamalla meillä on Suomessa upeat mahdollisuudet päästä maailman huipulle sekä ympäristön että liiketoiminnan osalta", sanoo tiedotteessa VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara. 

VTT esittelee raportissa kaksi vähähiiliskenaariota, joita ovat CNS ja BioEco. Näitä verrataan perusskenaarioon, jossa on huomioitu Suomen ja EU:n vuodelle 2030 asetetut energia- ja ilmastotavoitteet.  

CNS-skenaariossa (Carbon Neutral Scenario) painotetaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä muuta EU:ta kunnianhimoisemmin. BioEco-skenaariossa on asetettu tavoitteeksi myös vähähiilinen talous, mutta myös suomalaisen biomassan hyödyntäminen korkean lisäarvon tuotteissa ja oletettua toimintaympäristöä kuvaavat tiukat kestävyyskriteerit.  

BioEco-polku johtaa uudentyyppisten teollisten ekosysteemien ja yksilölliset tarpeet täyttävien biotuotteiden syntymiseen, jota tukevat digitalisaatio ja oletettu käyttäytymisen muutos.  

Kaikki kolme skenaariota johtaisivat laskelmien mukaan kansantalouden kasvuun. BioEco-vaihtoehto johtaisi noin kolmen prosenttiyksikön lisäkasvuun perusskenaarioon verrattuna. CNS-vaihtoehto päätyisi noin 0,6 prosenttiyksikköä pienempään kasvuun perusskenaarioon verrattuna vuonna 2050, mutta toisaalta oletettua suurempi suomalaisen cleantechin vienti voi kiihdyttää kansantalouden kasvua myös CNS-skenaariossa.  

Selluloosasta uusi muovi 

Suomalaisten metsäpohjaisten biotuotteiden arvonlisä on nyt 14 miljardia euroa. Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää biomassan kestävän käytön varmistamista: tuotteiden pitkää käyttöikää ja materiaalien kierrättämistä.  

Metsäbiomassan lisäarvon kasvu perustuu sen hyödyntämiseen muun muassa komposiiteissa ja muissa muovia korvaavissa tuotteissa. Tällaisia ovat esimerkiksi pakkausmateriaalit ja tekstiilit. Paperikoneiden tilalle saadaan investointien ja tietotaidon kautta entistä paremmin lisäarvoa tuottavia jalostusyksiköitä. 

Maataloussektorilla on suuri potentiaali parantaa kilpailukykyä ja muodostaa merkittävää arvonlisää uusilla tuotteilla. BioEco-skenaarion mukaan sen tuotannon arvo voisi kasvaa nykyisestä kuudesta miljardista eurosta 11:een miljardiin. Kasvu syntyisi maatalouden tuotteiden kehittämisellä ja elintarvikkeiden jalostusarvoa kasvattamalla.  

Skenaarioiden taustalla ovat uusien tuotteiden lisäksi erilaiset oletukset kulutustottumuksista, kuten punaisen lihan ja maitotuotteiden kotimaan kulutuksen korvaaminen uusilla ja kestävämmillä proteiinilähteillä. Peltoalaa vapautuu rehuntuotannosta ruoantuotantoon ja maatalouden vienti kasvaa. Samalla myös ympäristöpäästöt pienevät ja ravinteiden kierto tehostuu.

Kuluttajilta kehitys edellyttää uusien proteiinilähteiden hyväksyntää, mikä osaltaan jo näkyykin enenevissä määrin vähittäiskaupan tuotevalikoimassa. Tulevaisuudessa jopa nurmea voidaan jalostaa paitsi rehuksi myös ihmisravinnoksi. 

Resurssitehokas energiantuotanto 

Sekä CNS- että BioEco-skenaariossa biomassan käyttö energian ja liikenteen biojalosteiden tuotannossa kasvavat, mutta BioEco-skenaariossa maltillisemmin. Bioenergian tuotannon vähentyessä muiden uusiutuvien energialähteiden - auringon ja tuulen - käyttö lisääntyy. Tämä edellyttää Suomessa entistä hajautetumpaa energiajärjestelmää ja merkittäviä investointeja energiainfrastruktuuriin.  

Energia- ja materiaalitehokkuutta on tarkasteltava enenevässä määrin rinnakkain, mikäli halutaan vähentää neitseellisten luonnonvarojen käyttöä. Suomella on jo vahva cleantech-klusteri ja osaamista puhtaiden ja älykkäiden energiaratkaisujen luomiseen. 

Suomen haasteena on teollisuussektori, joka edelleen käyttää noin puolet energiasta. Öljystä ja hiilestä luopuminen edellyttää teollisuuden infrastruktuuriin suuria muutoksia. Muutoksen pitäisi tapahtua myös muualla maailmassa - erityisesti teräs- ja sementtiteollisuudessa, jotka tuottavat suuren määrän myös globaaleista hiilidioksidipäästöistä. 

Hiilidioksidin talteenotolla teollisuudessa on tärkeä merkitys tavoitteiden saavuttamiselle. Suomen mahdollisuudet liittyvät esimerkiksi ilmastonegatiivisiin ratkaisuihin, kuten Bio-CCS-teknologiaan, joka käytännössä muodostaisi nettonielun ja poistaisi hiilidioksidia ilmakehästä, mikäli hiilidioksidi varastoidaan pysyvästi tai hyödynnetään pitkän elinkaaren tuotteisiin. Teknologiaan laajamittaiseen käyttöönottoon liittyy kuitenkin vielä sekä teknisiä että regulaatioepävarmuuksia.  

Liikenne sähköistyy 

CNS- ja BioEco-polut johtavat sähköajoneuvojen voimakkaaseen kasvuun. Hybridiajoneuvojen ja täysin sähköisten ajoneuvojen osuus markkinoista yltäisi 75–80 prosenttiin ja polttokennovoimalla kulkevien henkilöajoneuvojen osuus 10–15 prosenttiin.

CNS-skenaariossa kuljetusliikenne perustuu pääosin edistyneisiin nestemäisiin biopolttoaineisiin. BioEco-skenaariossa myös kevyt kuljetusliikenne liikkuisi sähkövoimalla. Liikenteen ja erityisesti lyhyiden matkojen osalta sähköistyminen on olennainen työkalu. Pidempien matkojen, mukaan lukien meri- ja lentomatkojen, dekarbonisoinnissa vaihtoehtoisilla, uusiutuvilla hiilivedyillä on kuitenkin suuri merkitys, ja se ulottuu pitkälle tulevaisuuteen.