Suomi nostanut nopeasti uusiutuvan energian osuuttaan

Uusiutuvan energian osuus kasvoi Suomessa viime vuonna kokonaisenergian osalta yhtä suureksi kuin fossiilisten tuontipolttoaineiden osuus. Päästöoikeuden hinnan nousu edistää uusiutuvan energian investointeja ja teknologinen kehitys parantaa tuulivoimainvestointien kannattavuutta. Tiedot käyvät ilmi Uusiutuvan energian toimialaraportista, joka julkistettiin Turussa 29.11.

Uusiutuvan energian käyttö nousi kahdella prosenttiyksiköllä vuodesta 2016. Sen kokonaiskäyttö kasvoi yhteensä 10 terawattituntia (TWh). EU:n Suomelle asettama uusiutuvien energialähteiden 38 prosentin käyttötavoite energian loppukulutuksesta vuodelle 2020 saavutettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 2014. 

Tem tiedotti asiasta 29.11.,

”Uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta on ollut koko ajan nousussa vuotta 2016 lukuun ottamatta. Sen osuus nousi viime vuonna yli 40 prosenttiin energian loppukulutuksesta”, sanoo tiedotteessa toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

Uusiutuvan energian tuotannosta yhteensä 73,5 prosenttia on peräisin puuraaka-aineesta. Puupolttoaineet ovat suurin kokonaisenergiankulutuksen energialähde 26,7 prosentin osuudella. Metsähaketta kulutettiin energiantuotantoon viime vuonna yhteensä 7,78 miljoonaa kuutiota, neljä prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016. 

Alan työllisyys paranee

Uusiutuvan energian toimialan työllisyysnäkymät ovat selvästi paremmat kuin vuosi sitten. Alan yritykset arvioivat kuitenkin lähiajan yleiset suhdannenäkymät koko maata ja vertailutoimialoja heikommiksi. Odotukset jäävät myös viime syksyn tasosta.

Suomen vaihtotase vuonna 2017 oli energiatuotteiden osalta 4,1 miljardia euroa alijäämäinen. Suomeen tuotiin erilaisia energiatuotteita 8,8 miljardilla eurolla. Eniten tuontia tapahtui Venäjältä, jonka osuus tuonnin arvosta oli 61 prosenttia. Vastaavasti Suomesta vietiin energiatuotteita 4,7 miljardilla eurolla. Energiatuotteita vietiin eniten EU-maihin. 

Sähkön markkinahinnan nousu vahvistaa uusiutuvan energian investointeja

Sähkön markkinahinta on ollut poikkeuksellisen alhainen viime vuosia, mutta sähkön keskimääräinen markkinahinta Suomessa on noussut viime kuukausina 45–50 euroon megawattitunnilta. Myös tulevien vuosien hintoja kuvaavat sähköjohdannaiset ovat kallistuneet.

Päästöoikeuden hinta on vuonna 2018 noussut vuoden takaisesta alle viidestä eurosta korkeimmillaan 25 euroon hiilidioksiditonnilta. Kuluvan syksyn aikana hinta on asettunut 20 euron tasolle. Päästöoikeuden hinnannousu nostaa myös sähkön tukkuhintaa. Sähkömarkkina-analyytikkoarvioiden mukaan päästöoikeuden hinnannousu eurolla nostaisi sähkön hintaa arviolta 0,6 euroa megawattitunnilta.

Tuulivoima ja kannattavuus

Tuulivoimainvestoinnit ovat tulleet aiempaa kannattavammiksi teknologisen kehityksen ansiosta ja voimaloiden koon kasvaessa. Myös aurinkosähköinvestoinnit jatkavat kasvuaan, kun kotitaloudet, yritykset ja maatilat ovat edelleen lisänneet merkittävästi investointeja aurinkoenergiaan. 

Tarve vähentää kasvihuonepäästöjä ohjaa vahvasti energiapolitiikkaa. Maailmalla erityisesti tuulivoiman, bioenergian ja aurinkoenergian investointien kasvu on edelleen nopeaa. Samalla kuitenkin myös fossiilisten polttoaineiden käyttö kasvoi edelleen vuonna 2017. 

Uusiutuvan energian toimialaraportti ja pk-toimialabarometri julkistettiin 29.11.Turussa järjestetyssä Energiavaikuttajaseminaarissa.