Suomi haluaa tekoälyn kärkimaaksi

Suomen luotsaaminen tekoälyaikaan vaatii jatkuvaa osaamisen kasvattamista, keskustelua tekoälyn etiikasta, sekä rohkeita valintoja ja investointeja. Näin todetaan 14.3. julkistetussa Työ- ja elinkeinoministeriön tekoälyohjelman loppuraportissa.

Tekoälyohjelman loppuraportti suosittelee panostuksia datan ja tekoälyn hyödyntämiseen etenkin yritysten välisillä markkinoilla, jossa Suomella on jo vahvaa edelläkävijäosaamista.

Raportin mukaan tekoälyn hyödyntämisen taso vaihtelee tällä hetkellä yritysten ja toimialojen kesken: digitalisaation suhteen pitkällä olevat organisaatiot ovat sitä myös tekoälyn soveltamisessa.

Tem tiedotti raportin valmistumisesta 14.3.

Raportissa todetaan, että datasta on tullut maailman arvokkain resurssi. Sen hyödyntämisessä kilpailu yritysten välisessä liiketoiminnassa (B2B) on vasta alkamassa toisin kuin kuluttajaliiketoiminnassa (B2C), jota hallitsevat kansainväliset alustatalouden jätit. Tässä on mahdollisuus Suomelle: yritysten väliseen liiketoimintaan soveltuva tekoäly on vielä kehitteillä, ja siinä suomalainen tekoälytutkimus on maailman kärkeä.

”Suomi on niiden kansakuntien joukossa, jotka voivat olla etujoukossa etsimässä ratkaisuja, hyötymässä tästä kehityksestä ja vahvistamassa kansalaistensa hyvinvointia. Tärkeintä on pitää kaikki suomalaiset mukana muutoksessa. Työn sisältöjen muuttuessa meidän on saatava suomalaisille sellaiset tiedot ja taidot, joiden avuilla työmarkkinoilla pärjää”, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä tiedotteessa.

”Suomella on vahvaa osaamista yritysten välisestä liiketoiminnasta. Small Data ja ohjaamattoman oppimisen kaltaiset tekoälytekniikat voivat siivittää Suomen B2B-markkinoiden kärkeen”, sanoo Tekoälyohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilä.

Yhteistyö on avainasemassa

Raportin mukaan vetovoimaisen ja kilpailukykyisen Suomen rakentamiseksi on ensisijaisen tärkeää aikaansaada tiivis yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin välillä liiketoiminnan digitalisaation ja tekoälyn hyödyntämisen edistämiseksi. Tämän kautta voidaan löytää toimivia tapoja nostaa innovaatiotoiminnan panostuksia, rakentaa toimivia yhteistyömalleja, kehittää kannustavaa sääntelyä sekä tukea yritysmaailman osaamista ja kyvykkyyksien kehittämistä laajasti.

Kriittinen kilpailu tekoälyn kehityksen ja soveltamisen osalta käydään osaajista. On siis tärkeää houkutella huippuosaajia Suomeen ja kasvattaa osaamista aina yritysjohdosta läpi organisaation. Raportissa ehdotetaankin muun muassa selvitettäväksi mahdollisuutta myöntää jokaiselle työikäiselle koulutusseteli tai koulutustili, joka synnyttäisi Suomeen toimivat aikuiskoulutusmarkkinat.

Tekoälyohjelman työssä oli mukana yli sata vaikuttajaa ja asiantuntijaa elinkeinoelämästä sekä muilta yhteiskunnan sektoreilta. Raportti kattaa 11 eri aihealuetta eli avainta toimenpidesuosituksineen tekoälyn hyödyntämiseksi Suomessa. Raportti esittelee myös vision tekoälyajan Suomea vuonna 2025, joka on vetovoimainen ja kilpailukykyinen, relevantisti koulutetuin kansakunta ja jossa toimii tietoinen ja itsenäinen kansalainen.

Lintilä asetti toukokuussa 2017 tavoitteeksi, että Suomesta tehdään yksi maailman kärkimaita tekoälyn soveltamisessa ja asetti työryhmän valmistelemaan ehdotusta Suomen Tekoälyohjelmaksi. Työn edetessä on julkaistu raportit Suomen tekoälyaika (2017) ja Tekoälyajan työ (2018).