Sähkölinjat kuntoon hyperspektrikameralla
Rejlersin käynnistämässä tutkimushankkeessa selvitetään mahdollisuutta parantaa sähkönjakeluverkkojen vianpaikannusta ja kunnonhallintaa hyperspektrikameroilla varustetuilla droneilla.
18.01.2021
Teksti Esko Lukkari
Hankkeessa ovat mukana myös Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI, hyperspektrikameravalmistaja Senop Oy, hybrididronevalmistaja Avartek Drones Oy Ab, ohjelmistoyritys Terrasolid Oy ja jakeluverkkoyhtiö Järvi-Suomen Energia.
Rejlers tiedotti hankkeesta 11.1.
Rejlersin asiantuntijan Joona Ehrnroothin mukaan hyperspektrikamera tunnistaa kuvasta erilaisten pintojen materiaaleja ja ominaisuuksia.
”Kamera kuvaa aallonpituusalueilta, joita ihmissilmä ei näe. Näin kuvatuille materiaaleille voidaan luoda oma spektrinen sormenjälki. Se myös paljastaa, jos materiaalissa on jotain poikkeavaa”, hän sanoo tiedotteessa.
Kuvien avulla voidaan analysoida esimerkiksi pylväiden lahoisuutta, eristimien kuntoa, muuntajakoneiden ruostumista ja öljyvuotoja. Ehkä johtokadun varrella olevasta puustosta voisi myös tehdä analyysia puuston kunnosta.
”Hyperspektriteknologialla voimme päästä käsiksi ennaltaehkäisevämpään toimintatapaan”, sanoo Järvi-Suomen Energian kehitysinsinööri Tomi Öster.
”Tavoite on, että vian syntyminen pystytään jatkossa löytämään materiaalien tunnistamisen kautta jo ennen kuin jotain on hajonnut. Parhaimmillaan seurauksena on luotettavampaa sähköä ja kustannus- ja energiansäästöjä”, hän sanoo.
Tällä hetkellä sähkönjakeluverkkojen kuntoa tarkastetaan ja vikoja paikannetaan maasta käsin jalkaisin ja helikopterilla. Kuvaamiseen käytetään tavallisia värikameroita, lämpö- ja infrapunakameroita sekä kolmiulotteisia kuvia tuottavia laserkeilaimia.”
Ehrnroothin mukaan Rejlersillä uskotaan dronien käyttöön tulevaisuudessa. Lisäksi mikroteknologian ansiosta hyperspektrikameran koko on kutistunut niin pieneksi, että sen kiinnittäminen droneen on mahdollista.
”Nykyaikaiset lennokit ja dronit pystyvät lentämään jo lähes täysin autonomisesti niille ennalta määrättyjä reittejä ja niiden toiminta-ajat ja suorituskyky ovat kasvaneet. Uskomme, että hyperspektrikameran lisääminen muiden kameroiden rinnalle parantaa analyysin ja havaintojen luotettavuutta”, Ehrnrooth sanoo.
Hyperspektrikuvaaminen ei ole uusi innovaatio. Sitä on sovellettu esimerkiksi kasvillisuuden terveyden analysoinnissa ja tehtaissa tuotantolinjoilla laadunvalvonnassa ja tunnistamisessa.
Maanmittauslaitoksen tutkimusprofessori Eija Honkavaara vastaa hankkeessa hyperspektrimittauksista ja toteaa, että sekä hyperspektri- että droneteknologiassa ja -operoinnissa tapahtuu nopeaa kehitystä.
”Ympäristöön liittyvissä sovelluksissa olemme tutkineet hyperspektrin käyttöä erityisesti täsmämaataloudessa, metsien inventoinnissa, niiden terveyden ja ravitsemustilan mittaamisessa, sekä vesistöjen laadun analysoimisessa. Hyperspektrianalyysiä voidaan käyttää laajasti myös monella muulla sovellusalueella, kuten ihosyöpätutkimuksessa, ruoan koostumuksen selvityksessä ja esimerkiksi jätteen lajittelussa”, Honkavaara kertoo.
Hankkeessa käytettävät kamerat tulevat suomalaisesta turvallisuus- ja puolustusalan yrityksestä Senop Oy:stä, joka tarjoaa pimeänäkölaitteita, älykkäitä sensoriteknologiapohjaisia ratkaisuja ja järjestelmäintegrointipalveluja viranomaistahoille. Yrityksen uusinta teknologiatuotantoa edustavat pienet hyperspektrikamerat.
Hankkeen rahoittajina ovat Sähkötutkimuspooli, Suur-Savon Energiasäätiö, Järvi-Suomen Energia Oy, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus ja Rejlers Finland Oy. Hanke alkoi syyskuussa 2020 ja kestää lokakuun 2021 loppuun saakka.