Nurmi biokaasussa vähentäisi päästöjä
Nurmea pitäisi viljellä kuitenkin eloperäisillä mailla ja tehostaa myös lannankäyttöä.
04.09.2019
Teksti Esko Lukkari
Luonnonvarakeskuksen mukaan nurmi voisi olla biokaasulaitoksen lisäsyötteenä keino päästä bioenergian kestävään tuotantoon tähtäävän RED II –direktiivin päästövähennyksiin.
Nurmen pitäisi olla alun perin viljelty muuta kuin eläinrehutarkoitusta varten vaikkapa viherlannoitusnurmeksi.
Luken tutkimuksessa selvitettiin kestävyyskriteerejä ja raaka-ainekohtaisia kasvihuonepäästökertoimia Suomessa viljeltävälle nurmelle, kun nurmea käytetään biokaasun tuotannossa.
Luke tiedotti asiasta 28.8.
”RED II -direktiivin mukaisiin päästövähennyksiin on haastavaa päästä, jos nurmea viljellään biokaasuntuotantoa varten ja sitä käytetään ainoana raaka-aineena prosessissa”, Luken erikoistutkija Saija Rasi sanoo tiedotteessa.
Biokaasu nurmesta ei ole ratkaisu
Selvityksen mukaan nurmesta tuotetun biokaasun käytöstä erityisesti sähkön- ja lämmöntuotannossa aiheutuvat päästövähennykset eivät ole riittäviä fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna.
”Suuri päästölähde on direktiivin mukaisilla laskentamenetelmillä eloperäisillä pelloilla viljely”, Rasi sanoo.
Rasin mukaan viljelemällä monivuotista nurmea eloperäisillä mailla voidaan hidastaa hiilivaraston vähenemistä, mitä laskenta ei ota huomioon. Erityisesti viljelykierron lisääminen eloperäisillä mailla olisi hyvä maaperän hoidon kannalta.
Saatu tutkimustulos että kansainväliset tutkimukset puoltavat energiakasvien käyttöä yhdessä lannan kanssa. Nurmen hyödyntäminen energiantuotantoon Suomessa edistäisi lannan tehokkaampaa käyttöä, sillä nurmi lisää prosessin energiantuottoa ja päästövähennykset lannan kanssa ovat täysin saavutettavissa.
”Esimerkiksi nurmet, jotka on viljelty viherlannoitusnurmen tai turvemaiden päästöjen vähentämisen, maanparannuksen tai huuhtoutuman vähentämisen vuoksi, ovat hyviä raaka-aineita biokaasulaitokselle, sillä niillä on positiivisia ympäristövaikutuksia myös energiantuotannon ulkopuolella”, hän sanoo.
EU:n uusiutuvan energian direktiivi (RED II) vuosille 2021–2030 julkaistiin joulukuussa 2018. Direktiivi sisältää sitovat EU-tason kestävyyskriteerit biomassoille, joita käytetään energian tuotantoon. Kestävyyskriteereillä halutaan varmistaa, että bioenergian lisääntyvä käyttö EU:ssa tuottaa merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna.