Merkuriusluotaimessa Suomen huipputeknologiaa
ESA:n luotaimen hiukkasilmaisin on kehitetty Turussa.
06.11.2018
Teksti Esko Lukkari kuvat ESA/ATG medialab, NASA/JPL
Merkuriusta kohti lähetetyssä BepiColombo-luotainparissa on mukana suomalaista huipputeknologiaa. Turun yliopiston avaruustutkimuslaboratorion johtaja, professori Rami Vainio, on vastannut Bepi-luotaimen SIXS-instrumentin hiukkasilmaisimesta.
Helsingin yliopisto on ollut päävastuussa Suomen osuudesta ESA:n BepiColombo-hankkeessa. SIXS-instrumentin päätutkija on dosentti Juhani Huovelin ja Vainio on vastannut sen hiukkasilmaisimesta. Professori Karri Muinonen on brittiläisen MIXS-instrumentin toinen päätutkija. Hankkeeseen on osallistunut myös Ilmatieteen laitos.
Luotainpari lähetettiin avaruuteen 20.10. Euroopan avaruuskeskuksesta Ranskan Guayanasta, Kourousta. Luotanpari kiertää Merkuriusta seitsemän vuotta. Merkurius on aurinkokuntamme sisin ja pienin planeetta.
Space Finland kertoi asiasta verkkosivullaan 22.10.
BepiColombon kenhittämisessä on mukana tutkijoita ympäri maailmaa ja Suomestakin toistakymmentä tutkijaa.
”SIXS-instrumentin päätehtävänä on mitata Auringosta peräisin olevaa röntgen- ja hiukkassäteilyä, joka iskeytyy Merkuriuksen pintaan tuottaen röntgenalueen emissiota, jonka MIXS-instrumentti mittaa”, Vainio sanoo verkkojutussa.
Tuloksia jo loppuvuodesta
”Aivan ensimmäisiä tuloksia saadaan jo loppuvuodesta 2018 laitteistojen toiminnan tarkastuksen yhteydessä, mutta enemmän dataa tuottavat planeettojen ohilennot alkavat vuonna 2020”, Vainio sanoo.
Merkurius on aurinkokunnan tuntemattomin kiviplaneetta. Vaikka planeetta on tiedetty esihistorialliselta ajalta lähtien, sitä on toistaiseksi tutkittu vähän. Aikaisemmin vain kaksi luotainta on vieraillut planeetan lähellä.
Euroopan ja Japanin avaruusjärjestöt ovat valmistelleet yhteistä Merkurius-operaatiotaan lähes kaksikymmentä vuotta. Matka Merkuriukseen on pitkä ja haastava, ja perillä odottaa kraattereiden peittämä kuuma ja kiehtova maailma.
”Merkuriukseen on vaikeaa lähettää avaruusluotainta, koska se sijaitsee niin lähellä Aurinkoa. Luotaimen lämpösuunnittelu täytyy tehdä hyvin, jotta se kestää suuret lämpötilojen heittelyt”, sanoo Vainio.
”Säteilyannokset Merkuriuksen etäisyydellä Auringosta saattavat nousta yli 10-kertaisiksi verrattuna Maan etäisyyden annoksiin. Tämä on elektroniikalle erittäin haastava ympäristö”.
Ionimoottori luotaimessa
BepiColomboa varten on kehitetty aivan uudenlainen sähköinen voimanlähde ionimoottori, joka saa aikaan tuhansia tunteja työntövoimaa.
Ensimmäisen suomalaisen satelliitin Aalto-1:n RADMON-säteilymonitori on kehitetty SIXS:n hiukkasilmaisimessa sovellettujen ratkaisujen pohjalta.
”Koska planeetta kiertää Aurinkoa lähimmillään vain kolmasosamatkan päässä Maahan verrattuna, voimme tehdä huomattavasti tarkempia havaintoja kuin Maan lähiavaruudessa. Yhdessä NASA:n Parker Solar Proben ja ESA:n helmikuussa 2020 laukaistavan Solar Orbiterin kanssa Bepi ja Mio tuovat paljon lisätietoa Auringon säteilyprosesseista ja tähtemme aktiivisuudesta”, Vainio sanoo.
