Oulun yliopistossa on tutkimuskäytössä itseohjautuva auto, joka mahdollistaa mm. erilaisten auto-ohjelmistojen kehittämisen ja testaamisen käytännössä.
Liikenneprofessorit: Liikenne monimuotoistuu ja automatisoituu
"Myös raskas liikenne automatisoituu, sähköistyy ja kuljetukset ketjuuntuvat."
06.05.2022
Teksti Osto&Logistiikka kuvat Oulun yliopisto / Mikko Törmänen
Liikkuminen, liikenne ja niihin liittyvät palvelut muuttuvat merkittävästi seuraavan 10-20 vuoden kuluessa. Tulevaisuudessa autonomiset ja sähköiset robottioptimoidut kulkuneuvot kuljettavat ihmisiä ja toimittavat erilaisia palveluja ja tavaroita suoraan ihmisten luo. Maanteillä voidaan nähdä autonomisia rekkaletkoja, joiden ajamiseen riittää yksi kuljettaja. Kestävään liikenneympäristöön Suomessa päästään vasta sitten, kun uusiutuvan sähköenergian tuotanto yleistyy riittävästi ja sen hinta käyttövoimana todennäköisesti laskee liikkumisen kustannuksia. Näin sanovat autoalan liiketoiminnan professori Jouni Juntunen sekä väylä- ja liikennetekniikan professori Pekka Leviäkangas Oulun yliopistosta.
Oulun yliopisto tiedotti aiheesta 5.5.
”Robotisoituun, autonomiseen ja sähköön perustuva ajoneuvoteknologia sekä tekoälyä ja 5G-tietoliikennetekniikkaa hyödyntävä osaaminen ovat meillä jo pitkälti olemassa. Uusiutuvan sähköenergian riittävyyden lisäksi haasteena onkin, kuinka autonomiset ajoneuvot, erilaiset kevyet sähköiset liikkumisvälineet sekä perinteinen autoliikenne saadaan mahtumaan ja toimimaan kaupunkiliikenteessä ja muussa liikennelogistiikassa”, professorit Jouni Juntunen ja Pekka Leviäkangas sanovat.
Professoreiden mukaan yhtälössä on nähtävissä perinteisen autokannan vähentyminen kaupungeissa. Tarvetta ja tilaa ei ole entiseen tapaan. Etätyön lisääntyminen vaikuttaa samaan suuntaan. Siirryttäessä edullisempiin polttoaineisiin ja kustannusten laskiessa ja esimerkiksi autonomisten ajoneuvojen kyetessä etsimään itse parkkipaikkoja, ajoneuvojen liikennemäärät kääntyvät jälleen kasvuun. Päästöt eivät kuitenkaan ole enää ongelma.
Juntunen ja Leväkangas uskovat myös raskaan liikenteen automatisoituvan, sähköistyvän ja kuljetuksien ketjuuntuvan. Siksi esimerkiksi rekkojen siirtäminen juniin on turhaa.
”Kun suunta on tämä, ei ole suurempaa tarvetta investoida uusien liikenneväylien, teiden tai rautatieyhteyksien rakentamiseen, vaan pikemminkin kannattaa keskittyä olemassa olevien teiden kunnostamiseen ja uudistamiseen monimuotoistuvaa liikennettä varten.” Juntunen ja Leviäkangas sanovat.
Verotus ja markkinavoimat ohjaavat siirtymän aikataulua
Tehokkaasti toimiva liikenne vahvistaa koko Suomen taloudellista kilpailukykyä. Monimuotoisten liikenneväylien lisäksi professorit panostaisivat voimakkaasti suomalaisen ajoneuvo- ja liikenneteknologian kehittämiseen. Alalla on potentiaalia uusille suomalaisille vientituotteille.
Kestävään liikenneympäristöön siirtymisen keskeisenä lähtökohtana on, että uusiutuvan sähköenergian tuotanto ja jakeluinfra ratkaistaan, jolloin käyttövoiman hinta kääntyy laskuun. Verotuksella voidaan ohjata siirtymän aikataulua ja tasata kustannustaakkaa. Tätä varten tarvitaan avointa ja faktoihin perustuvaa keskustelua siitä, miten ja mille tasolle ajoneuvoihin ja käyttövoimaan kohdistuva verotus lopulta asetetaan. Verotus ja markkinavoimat ratkaisevat yhdessä puhutaanko liikenteen mullistumisesta 10, 20 vai 30 vuoden periodilla.