Laaja akkutuotanto vaatii kaivostoiminnan kasvua

Suomessa pitäisi laajentaa kaivostoimintaa ja metallinjalostusta, jos täällä halutaan käynnistää laajamittainen suurten akustojen tuotanto sähköauto- ja sähköverkkokäyttöihin.  

Näin sanovat VTT:n, Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat. Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa CloseLoop-hankkeessa on selvitetty Suomen akkutuotannon mahdollisuuksia. 

Tutkijat korostavat, että aktiivisella teollisuuspolitiikalla ja yhteistyöllä voisi olla mahdollista houkutella akkuteollisuusinvestointeja Suomeen ja tuottaa entistä korkeamman jalostusarvon tuotteita kotimaisista raaka-aineista. Suuren akkutehtaan investointi olisi miljardiluokkaa. 

Ympäristönäkökohtien huomioiminen ja kiertotalousperiaatteiden noudattaminen arvoketjun kaikissa osissa voisivat toimia keihäänkärkinä suomalaisen osaamisen markkinoinnissa. Jotta suurten akkujärjestelmien käyttö olisi taloudellista ja ympäristöystävällistä, niihin pitää soveltaa kiertotalouden periaatteita.

Liikenteen sähköistymisen akku- ja hybridisähköautojen muodossa odotetaan lisäävän litium-akkujen kysyntää voimakkaasti.  

Suomalaisissa metallurgisissa laitoksissa tuotetaan jo nyt tiedotteen mukaan nikkeliä, kobolttia ja kuparia. Suomi on Euroopan suurin litiumakkumetallien tuottaja. Nornickel Harjavalta tuottaa vuodessa 50–60 000 tonnia nikkeliä ja Freeport Cobalt 11 000 tonnia kobolttia. Keliber Oy:n suunniteltu vuosituotanto on 1 700 tonnia Li (9 000 t Li₂CO₃). 

Suomessa on myös luonnongrafiittiesiintymiä ja metallinjalostajat jalostavat akkuteollisuudelle akkukemikaaleja, jotka menevät kuitenkin suurelta osin Kaukoitään jatkojalostettavaksi. 

Koska Suomi on jo Euroopan johtavia akkumetallien- ja kemikaalien toimittajia, suomalaisten toimijoiden (valtion ja kuntien virkamiehet, teollisuus, SITRA, Business Finland, tutkimuslaitokset ja yliopistot) tulisi olla aktiivisia Euroopan komission käynnistämissä akkuteollisuuskeskusteluissa. Näin teollisuuden tarvitsemien materiaalien jalostusarvosta jäisi mahdollisimman suuri osa Suomeen.  

Euroopan komissio on huolissaan litium-akkujen tuotannon keskittymisestä Kiinaan, Koreaan ja Japaniin ja sen riskeistä eurooppalaiselle auto- ja energiateollisuudelle. Komissio on peräänkuuluttanut yhteistyötä laajamittaisen eurooppalaisen litiumakkutuotannon käynnistämiseksi. Ruotsalainen Northvolt-yhtiö on ehdottanut pohjoismaista yhteistyötä Skellefteån alueelle suunnitellun suuren akkutehtaan raaka-ainehuollon turvaamiseksi.  

Akkuteollisuuden kasvua rajoittavat kriittisten raaka-aineiden saatavuus ja niiden tuotannon ja jalostuksen keskittyminen harvojen toimijoiden käsiin. Etenkin koboltin tuotannon keskittyminen Kongoon ja jalostuksen keskittyminen Kiinaan herättävät huolta Euroopassa. Kasvanut kysyntä on nostanut etenkin litiumin ja koboltin maailmanmarkkinahintoja voimakkaasti.