Kv-verkkokauppa uhkaa Suomen erikoiskauppoja

Kaupan liiton mukaan seuraavien kymmenen vuoden aikana kaupan alan yritysrakenteessa ja yritysten määrässä tapahtuu suuria muutoksia. Ne heijastuvat myös työllisyyteen. 

Liitto ennustaa, että vuoteen 2030 mennessä Suomesta on hävinnyt yli viidennes vähittäiskaupoista, pahimmassa tapauksessa jopa 40 prosenttia. 

Suurin osa yrityskadosta tapahtuu erikoiskaupassa. Ruotsissa on tehty samantapainen ennuste vähittäiskauppojen katoamisesta, mutta siellä erikoiskaupan tilanne nähdään Suomeakin synkempänä. Yksi erikoiskauppaa kuristavista tekijöistä on ulkomaisen digikaupan kasvu.

”Ruotsissa pelätään kiinalaista verkkokauppaa ja Amazonin tuloa Pohjoismaihin. Yleensä Amazon on vallannut nopeasti kuluttajamarkkinat, minne ikinä läntisessä maailmassa onkin etabloitunut”, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja sanoo liiton 5.8. tiedotteessa.

Finanssikriisiä edeltävät kasvuprosentit ovat jo nyt jääneet vain haaveeksi niin tukku- kuin vähittäiskaupassakin, edes talouskasvun suhdannehuipussa 2016–2017 ei vanhoihin kasvulukuihin ylletty.

Vähittäiskaupan liikevaihdon määrä on alkuvuodesta jatkanut parin prosentin kasvuaan, eikä sen ennusteta merkittävästi hiipuvan loppuvuodestakaan. Parin seuraavan vuoden aikana kasvu hidastuu prosentin tuntumaan.

Suhdannehuippu meni jo ohi

Tukkukaupassa suhdannehuippu ohitettiin viime vuonna, ja nyt alkuvuodesta tukkukaupan kasvu on perustunut tukkuhintojen nousulle – liikevaihdon määrä on jo hieman supistunut. Vaikka asuinrakentamisen kasvu on pysähtynyt, muu rakentaminen ja teollisuuden uudet tilaukset ovat vetäneet tukkukauppaa ja tukevat sitä ensi vuonna niin, ettei liikevaihdon määrä merkittävästi vähene.

”Jos kuitenkin talouskasvu, teollisuustuotanto ja vienti hidastuvat entisestään, kehitys painaa myös kotimaista tukkukauppaa”, Kurjenoja huomauttaa.

Vaikka vähittäiskaupan liikevaihto on vielä kasvanut, työllisyys alkoi alkuvuodesta supistua. Tämä on osa kaupan rakennemuutosta, jossa kansainvälinen ja kotimainen kilpailu ajaa toimintojen tehostamiseen samalla, kun väestön vanheneminen ja kaupungistuminen muuttavat toimintaympäristöä.

”Kaupassa ei enää ole selvää, että liikevaihdon kasvu luo työtä. Digitalisaatio ja automatisaatio mahdollistavat sekä kustannuskilpailun että asiakaspalvelun parantamisen”, Kurjenoja kuvaa.

”Kaupan rakennemuutoksesta ja digitaalisesta murroksesta on puhuttu kauan, mutta nyt muutos näkyy entistäkin konkreettisemmin niin toteutumassa kuin ennusteissa. Tämä pitää huomioida kansallisessa että EU-tason päätöksenteossa”, Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi sanoo.