Kreate yhdistää erikoiselle siltaratkaisulla kaksi kaupunginosaa

Kreate on rakentanut 70 metriä pitkän sillan yhdistämään Tampereen Santalahden asuinkorttelin ja Pispalan valtatien välille. Silta sisältää monta vaikea rakennusteknistä ratkaisua.

Santalahden ylikäytäväsilta Tampereella tarjoaa kauan kaivatun yhteyden Santalahden asuinkorttelin ja Pispalan valtatien välille. 

Kreate rakensi teräsrakenteisen sillan Tampere–Seinäjoki-radan yli suoraan asuinkorttelin hissi- ja porrastorniin. Mittavien teräsrakenteiden nostot tavanomaista ahtaamassa ja jyrkemmässä maastossa onnistuivat suunnitellusti.

Kreate tiedotti hankkeestaan 13.11.

Santalahden ylikäytäväsilta rakennettiin Suomen korkeimmalle soraharjulle Tampereen Pispalaan, missä maastonmuodot vaihtelevat ja korkeuserot ovat suuria. Sillan alkupäästä Pispalan valtatieltä Santalahden aukiolle on noin 30 metriä pudotusta. 

Vaikea kohde

Lisäksi välissä kulkee kaksi sähköistettyä raidetta, radan huoltotie, Ratakatu ja kevyen liikenteen väylä Uranraitti. Ylikäytäväsillan rakentamisessa huomioitiin myös varaus kahdelle lisäraiteelle.

Kreate alkoi rakentaa huhtikuussa 2024 ylikäytäväsiltaa, joka laskee Pispalan valtatieltä 70 metrin matkalla kolmisen metriä kerrostalokorttelin yhteyteen rakennettuun hissitorniin.

”Ylikäytävä on aikaisempaan kiertoreittiin verrattuna esteetön ja sen kautta on mahdollista taluttaa vaikkapa polkupyörä tai potkulauta. Sillan hierretty betonipinta ja siihen asennetut lämmityskaapelit takaavat myös sen, että siltakansi ei tule liukkaaksi”, sanoo tiedotteessa kohteen työmaapäällikkö Mika Haimila Kreatelta.

Sillan porrastornin puoleinen pääty on kiinni porrastornissa pellityksen ja kynnyslevyn avulla, eikä silta näin ollen tukeudu torniin.

”Viimeisen siltalohkorakenteen ja hissikuilun väliin jäin 80 millimetrin rako. Se oli tarkka asennettava, mutta rakenne mahdollistaa sillan pituussuuntaisen elämisen lämpötilavaihtelujen mukaan”, Haimila kertoo.

Kreaten rakentama Santalahden ylikäytäväsilta Tampereella istuu kauniisti maisemaan lyhentäen samalla matkaa Pispalan ja Santalahden asuinkorttelin välillä. Se on uusi maamerkki ikonisen Pispalan haulitornin tuntumassa.

Vahvat perustukset haastavaan maastoon

Teräsrakenteista siltaa varten rakennettiin tukiseinää sekä kolme välitukea, joista reunimmaiset tuet paalutettiin ja keskimmäinen välituki rakennettiin maanvaraisesti. Jyrkän luiskan yläpäässä sijaitseva ensimmäinen tuki Pispalan valtatien puolella paalutettiin, koska se on sillan kiintopiste. Kolmas tuki sijaitsi luonnonkivimuurin yläpuolella, joten paalutuksella varmistettiin se, että perustus ei rasita kivimuuria. 

”Sementti ikään kuin huuhdellaan paalun läpi, jolloin se muodostaa maan ja paalun väliin sementtivaipan. Se jakaa paalulle tulevaa kuormaa maaperään. Kolmostuen kohdalla paaluttaminen oli vielä astetta huolellisempaa, sillä luonnonkivimuurin vahvistukseen oli käytetty maanauloja, jotka piti ottaa huomioon paalutuksessa, kertoo Haimila.

Kakkos- ja kolmosvälituet rakennettiin yhteen ristikoituina teräsrakenteisina pilareina, jotka sulautuvat ylikäytäväsillan kanssa kauniisti vieressä seisovaan Pispalan haulitorniin. Kakkostuen korkeus on lähes 10 metriä ja kolmostuen korkeus lähes 12 metriä.

”Kun lasketaan mukaan siltaputken korkeus profiilipeltikattoineen, on sillan korkeus kolmostuen kohdalla maasta katsottuna 16 metriä”, Haimila laskee.