Julkisen palvelun tunnistus kilpailutettu

Väestörekisterikeskus on kilpailuttanut julkishallinnon sähköisten palveluiden tunnistusvälityksen luottamusverkostosta ja sopinut pankkien kanssa pankkitunnusten käytöstä tunnistautumisvälineenä.

Kansalaiset voivat jatkossakin tunnistautua sähköisiin asiointipalveluihin mobiilivarmenteella ja pankkitunnuksilla. Tunnistautua voi myös poliisin myöntämän henkilökortin kansalaisvarmenteella.

Telia valikoitui kilpailutuksessa kumppaniksi mobiilivarmenteilla ja Osuuspankin pankkitunnisteilla tehtävien tunnistautumisten välittämisessä.

Väestörekisterikeskus tiedotti asiasta 21.11.

”Sopimus mobiilivarmenteiden käytöstä tunnistautumisvälineenä on osa laajempaa kokonaisuutta. Telian kanssa tehdyssä sopimuksessa on sovittu Telian, Elisan ja DNA:n mobiilivarmenteiden sekä Osuuspankin pankkitunnusten välityksestä. Suomalaiset tunnistautuvat Suomi.fi-tunnistuksen kautta satoihin palveluihin vuosittain noin 100 miljoonaa kertaa. Telian tunnistustapahtumat käsittävät noin 38 prosenttia tunnistautumisista. Suosituimpia palveluja ovat vero.fi, omakanta.fi, poliisi.fi sekä kaupunkien ja kuntien terveyspalvelut”, sanoo tiedotteessa Väestörekisterikeskuksen palvelutuotannosta vastaava johtaja Timo Salovaara.

”Tämä on ensimmäinen merkittävä sopimus, joka perustuu valtion luottamusverkoston toimintaan. Valtio saa sen avulla merkittäviä kustannussäästöjä ja vaivattomampia palveluita”, Telian liiketoimintapäällikkö Mika Loukola kertoo.

Salovaaran mukaan nyt kartoitetaan jo vaihtoehtoja, kuinka tunnistautuminen asiointipalveluihin järjestään vuoden 2020 jälkeen, kun nyt solmitut sopimukset päättyvät.

”Selvityksen tarkoituksena on päivittää tunnistusinfrastruktuuri vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Haluamme varmistaa, että tulevaisuudessa tunnistusratkaisut ovat mahdollisimman helppokäyttöisiä kaikille käyttäjille”, hän sanoo.

”Kartoitamme, kuinka valikoimaan saataisiin sellainen tunnistustapa, jota voitaisiin hyödyntää ulkomaalaisten tunnistamiseen. Tarvetta sille olisi Euroopan Unionin eIDAS-asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle jäävissä maissa eli henkilöillä, joilla ei ole suomalaista henkilötunnusta eikä eIDAS-asetuksen soveltamispiirissä olevan valtion myöntämää tunnistusvälinettä. Selvityksen on määrä valmistua tammikuussa 2019”, sanoo Salovaara.

Mobiilivarmenteen käyttö kasvussa

Loukola arvioi, että mobiilivarmenteen käyttö digitaaliseen tunnistautumiseen osuus nousee nykyisestä neljästä prosentista lähes 10 prosenttiin kahden vuoden kuluessa.

”Digitaalisten palveluiden käytön kasvaessa on järkevää, että ihmisillä olisi mahdollisissa poikkeustilanteissa käytössä useampia vaihtoehtoisia tapoja tunnistautumiseen”, Loukola sanoo

”Mobiilivarmenne on nopea ja turvallinen tapa tunnistautua ja se toimii kaikissa puhelimissa. Mobiilivarmenne sijaitsee kännykän SIM-kortissa ja se toimii Telian, Elisan ja DNA:n liittymissä. Käyttäjän ottaa vain yhteyttä operaattoriinsa ja sopii käyttöönotosta. Se on palveluntarjoajille edullisin tapa tarjota luotettava tunnistautuminen sähköisiin asiointipalveluihin”, Loukola perustelee.

Telia toivoo, että muidenkin pankkien tunnistusvälineiden välitys sisältyisi hankintasopimukseen, kun hankinta tulee jälleen ajankohtaiseksi. Tällöin Väestörekisterikeskuksen ei tarvitsisi tehdä sopimuksia yksittäin, vaan tunnistautuminen hoituisi helposti yhden järjestelmän kautta. Tämä myös alentaisi entisestään valtion kustannuksia.

”Maailma on vauhdilla menossa suuntaan, jossa yritysten ja yhteisöjen on luontevaa asioida yhden tunnistustapahtumia välittävän yrityksen kanssa. Telia pystyy isona operaattorina tarjoamaan vahvan tunnistuksen Suomen lisäksi Pohjoismaissa ja Baltiassa vielä tämän vuoden aikana, eikä kehitys suinkaan pysähdy siihen”, Loukola sanoo.