EU julkisti uuden digistrategiansa

EU-komissio on julkistanut uuden viisivuotisen digitaalistrategiansa. Strategiassaan komissio linjaa esimerkiksi näkemyksiään tekoälyn ja datavetoisen teknologian kehityksestä.

Komissio ei tällä kertaa aseta korkealentoisia kilpailutavoitteita digistrategialleen eikä vertaa Euroopan osaamista maailman muihin talousjätteihin vaan uutta strategiaa voi pitää hyvinkin maanläheisenä.

Strategia pyrkii ihmiskeskeisyyteen, ja sen tarkoitus myös luoda yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja vauhdittaa teknologian kehitystä.

Komissio julkisti digistrategiansa 19.2.

Digitalisaatiolla halutaan vauhdittaa myös kestävää taloutta ja edistää ilmastonmuutoksen torjumista ja siirtymistä vihreään talouteen. Ehdotukset datan sisämarkkinoiden luomisesta ja tekoälyn ihmiskeskeisestä kehittämisestä ovat komission mukaan ensimmäiset askeleet näiden tavoitteiden saavuttamiseen.

Tekoälyn osalta komissio esittää puitteet tekoälykehitykselle. Tavoitteena on mobilisoida yhteistyössä yksityisen ja julkisen sektorin kanssa resursseja koko arvoketjussa sekä luoda kannustimia tekoälyratkaisujen käyttöönoton nopeuttamiseksi, myös pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.

Tekoälyn riskit vaihtelevat

Tekoälysääntelyssä on komission mukaan hallittava suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä ilman, että vähäriskisempiä järjestelmiä ylisäännellään. Tekoälyyn on sovellettava myös EU:n tiukkoja kuluttajansuojasääntöjä, joilla puututaan epäasianmukaisiin kaupallisiin menettelyihin ja suojellaan henkilötietoja ja yksityisyyttä.

Suuririskisillä aloilla, kuten terveydenhuolto, poliisitoiminta tai liikenne, tekoälyjärjestelmien olisi oltava läpinäkyviä ja niiden päätöksenteon jäljitettävää. Ihmisellä pitäisi aina olla mahdollisuus valvoa niiden toimintaa.

Viranomaisten olisi voitava testata ja tarkastaa algoritmien käyttämä data samaan tapaan kuin esimerkiksi kosmetiikkatuotteet, autot ja lelut testataan.

Suuririskisten järjestelmien kouluttamisessa käytettävän datan olisi oltava vääristymätöntä, jotta järjestelmät saadaan syrjimättömiksi.

Kasvontunnistuksen käyttö biometrisessä etätunnistuksessa on tällä hetkellä yleisesti kielletty ja sitä voidaan käyttää ainoastaan harvoissa tilanteissa. Komissio haluaa käynnistää laajan keskustelun siitä, mitkä olosuhteet voisivat mahdollisesti oikeuttaa jatkossa kasvontunnistuksen käytön.

Vähäriskisemmille tekoälysovelluksille komissio ehdottaa korkeampien normien noudattamisesta kertovaa vapaaehtoista merkintäjärjestelmää.

Datalle luotava sisämarkkinat

Datavetoisen teknologian suhteen komissio ehdottaa ”datan sisämarkkinoita”.

Euroopassa tuotetaan eri tahoilla valtavat määrät potentiaalisesti arvokasta dataa, josta kuitenkin valtaosa jää hyödyntämättä. Datan sisämarkkinoilla muu kuin henkilötiedoksi katsottava data olisi vapaammin jatkojalostettavissa.

Komissio ehdottaa sääntelyjärjestelmää datan hallinnoinnille, saatavuudelle ja jatkokäytölle. Järjestelmä koskisi datan saatavuutta yritysten välillä, yritysten ja julkishallinnon välillä ja julkishallintojen kesken. Tässä tarvitaan kannustimia datan jakamiseen sekä selkeitä sääntöjä datan saatavuudesta ja käyttömahdollisuuksista. Järjestelmässä on otettava huomioon henkilötietojen suoja, kuluttajansuoja ja EU:n kilpailuoikeuden periaatteet. Julkisen sektorin hallussa olevat arvokkaat datavarannot on avattava EU:n laajuisesti jatkokäyttöön innovatiivisissa sovelluksissa.

Komissio aikoo tukea investointeja “eurooppalaisiin data-avaruuksiin” ja luotettaviin ja energiatehokkaisiin pilvipalveluinfrastruktuureihin. Datavetoista sovelluskehitystä aiotaan edistää erityisesti strategisilla aloilla, kuten valmistusteollisuus, ilmastoneutraalisuuteen pyrkiminen, liikenne- ja liikkuvuusratkaisut sekä terveydenhuolto.

Komissio antaa myöhemmin tänä vuonna digitaalisia palveluja koskevan lainsäädäntöehdotuksen ja julkaisee eurooppalaisen demokratian edistämistä koskevan toimintasuunnitelman. Lisäksi se ehdottaa uudistuksia verkkotunnistautumista ja verkkotransaktioita koskevaan eIDAS-asetukseen. Kyberturvallisuutta vahvistamaan perustetaan yhteinen uusi yksikkö.

Komissio kerää näkemyksiä tekoälylinjauksistaan julkisella kuulemisella 19. toukokuuta 2020 saakka. Lisäksi komissio kerää palautetta datastrategiastaan. Saadun palautteen perusteella se päättää jatkotoimista.