Espoon älykaupungin älypylväs valmis kaupallistettavaksi

Nokia-vetoisen Espoon LuxTurrim5G-ekosysteemin älykaupungin digitaalista alustaa kehittävä yrityskonsortio on saavuttanut vuosien ponnistelujen jälkeen tärkeän virstanpylvään.

Hankkeen keskeisin elementti, 5G-älypylväs on kehitetty esikaupalliseksi tuotteeksi. Tehomet, Orbis ja Destia työstävät jo mallia tuotteen markkinoille viemiseen.

Älypylvästuoteperheen modulaarinen rakenne mahdollistaa erikokoiset pylväät, erilaisten laitteiden integroinnin ja digitaalisten palvelujen toteuttamisen.

LuxTurrim5G-konsortio tiedotti hankkeestaan 15.6.

Älypylväskonseptia, jossa valaisinpylvääseen on integroitu 5G-tukiaseman ohella sää- ja ilmanlaatusensoreita, videokameroita, näyttöjä, tutka-, lidar- ja tarkkuuspaikannuslaitteita sekä sähköautojen latausyksikkö, on pilotoitu yritysten ja tutkimuslaitosten yhteishankkeessa. 

Älypylvästuoteperhe muodostaa älykaupungin digitaalisen selkärangan. Uutta ns. ”toisen sukupolven” 5G-teknologiaa eli millimetriaaltotaajuuksia hyödyntävät älypylväät tuovat paitsi supernopeat viiveettömät 5G-yhteydet myös laajan sensoriverkon käyttäjien hyödynnettäväksi. 

Se mahdollistaa datan keruun uusien palveluiden kehittämiseksi. Nokian Espoon kampukselle on rakennettu älykaupungin pilottiympäristö, johon kuuluu 19 älypylvästä, kaksi älykästä bussipysäkkiä ja yli 250 toisiinsa liitettyä IoT-laitetta. 

Kaupunkien digivihreää kehitystä 

LuxTurrim5G-älypylväskonseptissa on kyse uudesta elementistä, jolla rakennetaan älykaupungin digitaalista selkärankaa. Integroimalla samaan pylvääseen 5G-tukiaseman lisäksi mm. videokameroita, tutkalaitteita, navigointiin, sään, lämpötilan, ilmanlaadun tai esim. hiilidioksidipitoisuuksien mittaukseen tarvittavia sensoreita luodaan valmiuksia moninaisille palveluille. Älykäs valaistus on osa kokonaisuutta. 

Älypylvään modulaarinen rakenne mahdollistaa erikokoiset pylväät eri käyttöympäristöihin kuten isoille tai pienille kaduille, puistoihin, toreille tai aukioille. Älypylväisen suunnittelusta ja valmistuksesta päävastuun ovat kantaneet Tehomet Oy ja Orbis Oy. Älypylväsverkon rakentaminen, ylläpito ja huolto on ollut Destia Oy:n vastuulla. 

"Modulaarinen rakenne mahdollistaa variaatioita, joista rakentaa erilaisia kokonaisuuksia. Rakenteessa on huomioitu tuki ulkoisille laitteille, joita voidaan asentaa jälkikäteen samoin kuin moduuleita käyttötarpeiden muuttuessa”, sanoo Tehomet Oy:n muotoilupäällikkö Sami Huuskonen, joka on siirtymässä emoyhtiö Valmont Industriesin älykkäiden ratkaisuiden tuotepäälliköksi EMEA-alueella. 

Orbis yksi avainyhtiö

”Olemme onnistuneet toteuttamaan älypylvään sisälle kompaktin kaapelointiratkaisun, jonka ansiosta integroitavat laitteet on saatu yhdistettyä samaan tiedonsiirron ja sähkönsyötön kokonaisuuteen. Ratkaisun modulaarisuus puolestaan takaa sen, että älypylvääseen voidaan joustavasti lisätä ja vaihtaa laitteita koko sen elinkaaren ajan. Tämä on merkittävä kilpailuetu”, sanoo Orbis Oy:n toimitusjohtaja Jani Linna-Aro. 

Palvelukehityksessä keskeisenä asiana on erilaisten datavirtojen hyödyntäminen todellisiin tarpeisiin. Älypylväät, droonit ja autonomiset ajoneuvot keräävät mm. sää-, ilmanlaatu- ja ympäristödataa, paikannustietoa sekä kamerakuvaa, joita muihin datalähteisiin yhdistämällä voidaan luoda monenlaisia täsmäpalveluja esimerkiksi turvallisuuteen, tilannekuvaan tai vähäpäästöiseen liikenteeseen ja logistiikkaan.

Telesten turvakonsepti

”Telesten kehittämät ratkaisut pyrkivät parantamaan kaupunkilaisten turvallisuutta, lisäämään turvallisuuden tunnetta ja tukemaan viranomaisten työtä. Connected Zone -konseptillamme on keskeinen rooli LuxTurrim5G-ekosysteemin innovatiivisena turvallisuusratkaisuna”, sanoo TkT Jani Väre Telesteltä. 

Keräämällä dataa alueella liikkuvista ihmisistä ja ajoneuvoista älypylväät mahdollistavat paremmat ja yksilöllisemmät palvelut, mutta datan keruu edellyttää myös, että oikeudelliset vaatimukset mm. henkilötietojen käytöstä ja käsittelystä huomioidaan hyvin tarkasti. Kameroista saatava data on tässä asiassa luonnollisesti erityishuomion kohteena. LuxTurrim5G-hankkeessa tietosuoja-asioihin onkin panostettu vahvasti. Yritysten, tutkimuslaitosten ja viranomaisten yhteistyöllä on luotu hyvä perusymmärrys vaatimuksista ja yhteiset selkeät toimintatavat tietosuoja-asioiden asianmukaisesta huomioimisesta ja käsittelystä eri vaiheissa 

Esillä Dubain maailmannäyttelyssä 

LuxTurrim5G-ekosysteemi on herättänyt kiinnostusta maailmalla. Konsortio tähtääkin jo laajempiin pilotointeihin oikeissa kaupunkiympäristöissä. 

Tehomet, Orbis ja Destia työstävät yhteismallia tuotteen markkinoille tuontiin. Lokakuussa avautuva, Dubain maailmannäyttely (Dubai 2020 Expo) on yksi foorumi. Nokia ja muut yritykset esittelevät siellä LuxTurrim5G-tarjontaa ja kahta toiminnallista älypylvästä.

”Ekosysteemiprojektin toisessa osassa keskitytään data-alustan ja -markkinapaikan kehittämiseen sekä uusien palveluiden pilotointiin. Älypylväskehitystä jatketaan tarpeen mukaan pilottiprojektien yhteydessä”, sanoo projektipäällikkö Pekka Wainio Nokia Bell Labsista. 

Espoossa Keran alueen suunnittelu etenee ja myös Otaniemen-Keilaniemen suhteen on älykaupunkisuunnitelmia, jotka tarjoavat mahdollisia pilotointikohteita älypylvästeknologialle. Espoon kaupunki, VTT ja Aalto-yliopisto aikovat tehdä alueesta johtavan kansainvälisen kehitysympäristön, Smart Otaniemen. 

Tarkoituksena on rakentaa maailman edistyksellisin tietoliikenne- ja datainfrastruktuuri, jolla kehitetään ratkaisuja älykkääseen ja vähäpäästöiseen liikenteeseen sekä kiertotalouteen. Älykaupunkiratkaisujen globaalien markkinoiden arvo on tällä hetkellä 400 miljardia euroa ja sen ennustetaan kasvavan 1000 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä. 

Mukana alan kärkiyhtiöitä

LuxTurrim5G-ekosysteemin yhteiskehityksessä on mukana joukko alojensa johtavia yrityksiä:

Nokia Bell Labs, Nokia, Premix, Teleste, Vaisala, Indagon, Rumble Tools, Orbis, Tehomet, Destia, Sitowise, Caruna, L7Drive, A-Insinöörit, Link Design & Development, Vediafi, Agora Networks, Sensible 4, Espoon kaupunki, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, VTT, Aalto-yliopisto, Tampereen yliopisto, Helsingin yliopisto ja Spinverse ekosysteemin koordinaattorina. 

Projektityötä rahoittavat osallistuvat yritykset sekä Business Finland.