Elinkeinoelämän järjestöt: Hyvää hankintalakia ei saa vesittää

Työ- ja elinkeinoministeriössä on valmisteltu hankintalakiin muutoksia, jotka ovat valmiita laajemmalle lausuntokierrokselle.

"Olemme jo valmisteluvaiheessa käyneet vuoropuhelua sidosryhmien kanssa. Muutokset kohdistuvat niin kansallisiin kuin EU-kynnysarvot ylittäviin hankintoihin ja niiden olisi tarkoitus tulla voimaan vuoden 2023 alussa. Hallituksen esitys viedään eduskuntaan keväällä 2022", kirjoittaa työministeri Tuula Haatainen valtioneuvoston verkkosivuilla 4.2.

Esitettävät muutokset koskevat erityisesti ympäristönäkökulmien huomioimista sekä laatutekijöiden merkityksen korostamista.

"Eri sidosryhmien puheenvuoroissa on useaan otteeseen noussut esiin tarve selkeyttää hankintalainsäädäntöä erityisesti näistä näkökulmista. Toivonkin, että hankintayksiköt kautta linjan tarkemmin nyt pohtivat, miten mahdollisuudet viedään osaksi hankintakäytäntöjä, jotta taloudellisesti viisaiden päätösten lisäksi hankintoja tehtäisiin kaikin tavoin kestävämmin", Haatainen kirjoittaa.

Elinkeinoelämän järjestöt vastustavat

Elinkeinoelämän järjestöt Elinkeinoelämän keskusliitto, Keskuskauppakamari, Perheyritysten liitto ja Suomen Yrittäjät ihmettelevät 7.2. julkaisemassaan kannanotossaan Haataisen aikeita "heikentää hankintalakia sekä helpottaa kuntien ja hyvinvointialueiden sidosyksikköyhtiöiden ulosmyyntiä".

Järjestöjen mukaan esitys tarkoittaisi, että julkisesti omistetut yhtiöt voisivat toimia nykyistä vapaammin markkinoilla. Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) selvityksen pohjalta voi arvioida, että se voisi avata julkisille yhtiöille miljardien eurojen lisämarkkinat.

”Tämä heikentäisi yksityisten yritysten asemaa ja loisi erittäin epäreilun kilpailuasetelman. Hyvää hankintalakia ei pidä vesittää ja vielä sidosryhmiä kuulematta”, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi sanoo tiedotteessa.

”Meillä on tällä hetkellä hyvä hankintalaki, joka on 2017 päivitetty. Sitä ei pidä lähteä muuttamaan ja vielä ohi hallitusohjelman. Markkinoilla on oltava tietyt pelisäännöt, joiden pysyvyyteen yrityskentänkin on voitava luottaa”, EK:n kilpailuasiantuntija Annaliisa Oksanen sanoo.

Suomessa paljon in-house-yhtiöitä

”Suomessa kuntien in-house -yhtiöiden määrä ja suuruus on omassa sarjassaan kansantalouden kokoon nähden. Jos ulosmyyntirajoja nostettaisiin direktiivin sallimalle korkeimmalle tasolle, esimerkiksi 100 miljoonan euron liikevaihdon kuntayhtiö voisi harjoittaa 20 miljoonan euron edestä palveluidensa ulosmyyntiä muille kuin sen omistajille. Tällöin ollaan kaukana ulosmyynnin toissijaisesta luonteesta, vaikka se direktiivin mahdollistaman 20 prosentin ulosmyyntirajan täyttäisikin”, Oksanen sanoo.

”Kuntien ja hyvinvointialueiden omistamat yhtiöt ovat jo nyt suuria ja toimivat monilla markkinoilla. Jos ulosmyyntirajat laajenevat, markkinahäiriöt ovat mittavia monilla aloilla. Siitä kärsisi moni yritys”, Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen sanoo.  

”Kilpailu on epäreilua, kun yrittäjä- ja konkurssiriskiä kantavaa yritystä haastaa veronmaksajien pääomittama in-house -yhtiö, jolla ei ole vaaraa kaatua, vaan joka voi aina turvautua veronmaksajiin, kun on vaikeaa”, Suomen Yrittäjistä johtaja Harri Jaskari perustelee.

Vääristävät markkinoita

Kirjelmän tehneet järjestöt muistuttavat, että kuntien ja hyvinvointialueiden omistamien yhtiöiden rönsyilevä ja epäreilu yritystoiminta haittaa talouskasvua ja vääristää markkinoiden toimintaa. Yrityskyselyt osoittavat vuodesta toiseen pk-yritysten tyytymättömyyden kuntayhtiöiden epäreilua kilpailuasetelmaa kohtaan.

Suomessa on selvästi yli 2 000 kuntayhtiötä. KKV on arvioinut, että sidosyksikköjen yhteenlaskettu liikevaihto on noin 40 miljardia. Kunnat ja hyvinvointialueet operoivat yhtiöiden kautta esimerkiksi ruokapalveluita, vartiointia, kiinteistönhuoltoa sekä talous- ja tietohallinnon palveluita.

Sidosyksikkö on yritys, joka on julkisen omistajan määräysvallassa ja jolta omistaja voi ostaa palveluja ilman kilpailutuksia. Jotta julkinen yhtiö voi olla sidosyksikköasemassa, se voi pääsääntöisesti myydä muille ostajille enintään viisi prosenttia liiketoiminnasta ja enintään 500000 euron arvosta.

Uutista päivitetty 9.2. klo 11:00