Digiratkaisut vyöryvät kaikkiin yrityksiin
Liki 90 prosenttia yrityksistä uskoo digitaalisten ratkaisujen roolin kasvuun yritystoiminnassaan.
13.01.2020
Teksti Esko Lukkari
Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun ja VTT:n kyselytutkimuksen mukaan lähes 90 prosenttia suomalaisista yrityksistä arvioi digitaalisten ratkaisujen roolin kasvavan yrityksessä lähivuosina.
Digiratkaisuista haetaan etenkin uusia palveluita ja liiketoimintamalleja sekä parempaa internet-näkyvyyttä. Haasteet koetaan silti suurina: digitalisaation hyödyntämistä vaikeuttavat eniten digiosaamisen puute, aikapula sekä epätietoisuus siitä, mitä digiteknologiat voisivat tarjota omalle liiketoiminnalle.
Oulun yliopisto tiedotti hankkeesta 2.1.
”Haasteet ovat hyvin samanlaisia niin Pohjois-Pohjanmaalla kuin Keski-Euroopassa”, digitaalisen palveluliiketoiminnan professori Timo Koivumäki sanoo tiedotteessa.
”Resurssipula korostuu varsinkin pienten yritysten kohdalla”, hän korostaa.
Oma haasteensa on siinä, miten asiantuntemus ja yritysten digimuutostarpeet kohtaisivat toisensa. Oulun yliopisto ja VTT ovatkin toteuttaneet Hallittu digiloikka - DigiLeap -hankkeen, jonka keskeisiä tuloksia ovat tukipalvelusivusto digitalisaation kanssa painiskeleville yrityksille sekä sivustolla tarjottava digimuutosmalli, jonka avulla ”digiloikka” voidaan tehdä systemaattisesti ja helpommin.
Digimuutosmallia validoitiin ja hiottiin pohjoispohjanmaalaisten yritysten digisparrauksessa. Malli on siltri yleisesti hyödynnettävissä.
”Malli poikkeaa konsulttityökaluista siinä, että se perustuu laajaan tutkimustietoon ja sen työkaluja on kehitetty tieteellisissä hankkeissa. Se on vapaasti saatavilla oleva ja kattava kokoelma työkaluja, joita yrityksen digimuutokseen tarvitaan. Aiemmin yritysten digiharjoitteet ovat olleet pistemäisiä, kun taas tässä uutuutena on systematiikan tuominen sen pohdintaan, mitä digistä halutaan ja miten tähän päästään”, hän sanoo.
Koska digimuutosmalli on tarkoitettu erilaisille yrityksille laidasta laitaan, se ei tarjoa yksityiskohtaisia ohjeistuksia, vaan apuvälineitä, joilla voidaan selvittää yrityksen digivalmiudet ja -tarpeet, tarvittavat toimenpiteet sekä seurannan mittarit.
Malli jakautuu karkeasti neljään vaiheeseen: positiointi, nykytila-analyysi, tiekartta ja toteutus. Tiedonhankinnan merkitys korostuu läpi koko prosessin, mutta pelkkä ulkopuolinen asiantuntija-apu ei riitä, huomauttaa erikoistutkija Marko Juntunen.
”VTT:n toteuttama arviointityökalu esimerkiksi kertoo, millainen on organisaation digikypsyys. Meiltä taas tulee liiketoiminnan muutoskykyanalyysi, joka määrittelee yrityksen kyvykkyyden muita alueellisia yrityksiä vasten”, Juntunen sanoo.
Tarkoituksena on muodostaa yrityksen oma digivisio, tavoitetila digitalisaation suhteen.
”Aika moni yritys kaipaa tähän ulkopuolista neuvonantajaa, joka voi antaa enemmän vaihtoehtoja ja laajentaa yrityksen osaamista”, Juntunen vinkkaa.
Koivumäki muistuttaa lähtökohtien erilaisuudesta.
”Ytimessä on se, mitä yritys tarjoaa, millaisille markkinoille ja millaisia muita toimijoita siellä on. Yrityksen digitarpeita tulee pohtia tätä vasten. Eri yrityksille sopivat eri ratkaisut: verkkokauppa, digitaalinen markkinointi… Jollekin saattaa riittää jo hyvä somekampanja”, hän sanoo.