Digiratahanke maksaisi 1,7 miljardia

Digirata-selvityksen mukaan Suomessa pitää ottaa käyttöön uusi radioverkkopohjainen junien kulunvalvontajärjestelmä. Rataverkko on nyt varustettu junien kulunvalvonnan (JKV) ratalaitteilla, joiden käyttöikä päättyy 2020-luvun lopussa.

Selvityksen mukaan uusi digitaalinen kulunvalvontajärjestelmä mahdollistaisi ratakapasiteetin kasvattamisen, täsmällisyyden parantamisen sekä junien ja matkustajamäärän 30 prosentin lisäyksen nykyisellä rataverkolla.

Selvitystyön ovat tehneet liikenne- ja viestintäministeriö, Väylävirasto, Traffic Management Finland Oy, Finrail Oy, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, VR-Yhtymä Oy ja Helsingin seudun liikenne.

LVM tiedotti hankkeesta 2.4.

EU velvoittaa

EU-sääntely velvoittaa Suomen siirtymään kohti Euroopan yhtenäistä rautatiealuetta vähintään TEN-T-ydinverkon osalta ja varustamaan rataosat niin sanotulla ERTMS-järjestelmällä (European Rail Traffic Management System). 

Selvityksessä on arvioitu, miten Suomen kannattaa ottaa käyttöön tämä järjestelmä, joka on yhteensopiva muiden EU-maiden kanssa. ERTMS-järjestelmä on keskeinen vaatimus esimerkiksi Suomirata ja Turun tunnin juna -hankkeissa.  

”Uusi järjestelmä on välttämätön uusien ratahankkeiden toteuttamiseksi”, sanoo tiedotteessa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.

”Tarvitsemme pian päätöksen korvaavasta järjestelmästä. Moderni radioverkkopohjainen järjestelmä on tulevaisuuden ratkaisu ja sen hyödyt ovat merkittävät”, hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, yksikön johtaja Maija Ahokas liikenne- ja viestintäministeriöstä sanoo.

Radioverkkopohjainen ratkaisu on avain logistiikan digitalisointiin ja automaattiseen junaliikenteeseen.

Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Rautatieliikenteen markkinaosuus on henkilöliikenteen osalta noin 6 prosenttia ja tavaraliikenteen 27 prosenttia. Liikenne aiheuttaa 21 prosenttia kaikista hiilidioksidipäästöistä, joista rautatieliikenteen osuus on alle prosentin. 

Rautatieliikenteen lisäys vähentäisi liikennepäästöjä. Sen osuuden kasvattaminen on myös EU:n tavoite ja se on esillä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa eli Green Deal -ohjelmassa.  

30 prosenttia lisää kapasiteettia 

Rataverkon kapasiteettia olisi mahdollista kasvattaa digitalisaatiolla lyhentämällä junavälejä. Ratakapasiteetin lisäys vähentäisi rataverkon pullonkauloja, nopeuttaisi häiriöistä toipumista, helpottaisi aikataulusuunnittelua ja parantaisi täsmällisyyttä.

Liikenne-ennusteen mukaan lähijunaliikenteen vilkkaimmalla asemavälillä Pasila-Käpylä matkojen määrä kasvaa vuoteen 2030 mennessä noin 28 miljoonaan, kun vuonna 2016 tehtiin noin 23 miljoonaa matkaa. Vuoroväliä voitaisiin tihentää ruuhka-aikoina 12 junasta 16 junaan tunnissa. Yli 30 prosentin kapasiteetin lisäys mahdollistaisi merkittävän matkustajamäärän lisäyksen.

Kustannukset ja rahoitus

Selvityksen mukaan radiopohjaisen kulunvalvonnan nykyiset investointikustannukset ovat noin 1,7 miljardia euroa. Selvityksen mukaan eri rahoitusmalleja on tarkasteltava kriittisesti, jotta järjestelmän jatkuvuus ja kustannustehokkuus turvataan.

Digirata-hanke jatkuu kevääseen 2021 asti. Suunnitteluvaiheessa haetaan valtion rahoitusta 11 miljoonaa euroa testiradan ja -laboratorion toteuttamiseen.

Parhaillaan valmistellaan Suomen ensimmäistä valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Työssä hyödynnetään Digirata-selvityksen tuloksia. Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman on tarkoitus valmistua keväällä 2021 ja siinä linjataan, miten kulunvalvontajärjestelmän uudistamista rahoitetaan tulevina vuosina.