CISAT-hanke kehittää keinoja metaanipäästöjen tunnistukseen

VTT:n koordinoimassa CISAT-hankkeessa kehitetään metaanipäästöjen monitorointia. Business Finlandin rahoittamassa hankkeessa ovat mukana Lamor, Aeromon, Gasum ja KuvaSpace. Metaanin monitorointi voi tarjota suomalaisyrityksille uusia kaupallisia mahdollisuuksia.

CISAT – Situational Awereness on kaksivuotinen Business Finlandin ja partnereiden rahoittama yhteishanke, joka alkoi marraskuussa 2023 ja jatkuu vuoden 2025 lokakuulle.

VTT tiedotti hankkeesta 7.5.

Metaanipäästöjä on vaikea tunnistaa

”Projektissa kehitettävän työkalun tavoitteena on seurata hajanaisia päästöjä laajalta alueelta esim. kaasu- ja öljykentiltä tai kaatopaikoilta sekä tunnistaa vuotoja. Tämä edellyttää paikallismittausten ja kaukokartoituksen avulla kerätyn datan integrointia paikallisesti. Tarvitaan menetelmiä, jotka tunnistavat päästölähteet ja ilmoittavat käyttäjille vuodoista”, VTT:n erikoistutkija ja hankkeen projektipäällikkö Maija Federley sanoo tiedotteessa.

Suomalaisyrityksillä on teknologisia valmiuksia tuottaa monilähteistä ja -tasoista dataa metaanipäästöjen seurantaan. Droonit voivat tarjota joustavan ja tarkkuutta vaativan menetelmän metaanipäästöjen havaitsemiseen ja mittaamiseen teollisuusalueilla. Satelliittiteknologian hyperspektrikuvaukset mahdollistavat laajojen alueiden kattavan monitoroinnin ja suurten päästölähteiden tunnistamisen.

EU edellyttää päästöjen hallintaa 

Energia-ala on yksi merkittävimmistä metaanipäästöjen lähteistä. EU:n metaaniasetus, joka astui voimaan huhtikuussa 2024, lisää tarvetta tiheämmälle ja tarkemmalle metaanipäästöjen monitoroinnille. Tämä asettaa vaatimuksia teknologioille, jotka mahdollistavat tarkkojen ja jatkuvien mittausten tekemisen.

Merenkulku on toinen keskeinen toimiala, jossa metaanipäästöjen hallinta on tärkeää. Päästökauppa ja uudet EU:n merenkulun säädökset vaativat tarkkoja mittauksia metaanipäästöjen hallitsemiseksi ja kustannusten minimoimiseksi. Aluksilla monitorointi on haastavaa, koska mittauslaitteet likaantuvat ja vaativat jatkuvaa kalibrointia. 

Kaupunkien metaanipäästöjen monitorointi tukee niiden ilmastotavoitteiden saavuttamista mahdollistamalla päästöjen tarkan seurannan ja arvioinnin.

Maankäytön merkitys ilmastopäästöjen hallinnassa on todettu, mutta siihen liittyy edelleen suurta epävarmuutta. Mikäli maankäyttö saatetaan osaksi hiilensidontakehikkoa valmisteilla olevaan CRCF (carbon removal certificate framework) direktiiviin, avautuu monitoroinnille uusi markkinasegmentti.