Asiantuntijat: Tekoälykehitystä voidaan hallita menestyksellisesti
Euroopan näytettävä tietä, todettiin European Economic Ideas Forumissa.
05.07.2018
Teksti Heli Satuli kuvat EU-komission kuvapalvelu
Tekoälyn vaikutuksista työelämään voi lukea mediasta lähes päivittäin. Citybank ilmoitti hiljattain, että puolta pankin 20 000 ammattilaisen vahvuisesta teknisestä henkilöstöstä ei tarvita enää viiden vuoden kuluttua. Maailman talousfoorumin mukaan jopa 30 prosenttia nykyisistä työpaikoista katoaa tekoälyn takia Euroopasta ensi vuosikymmenellä. Toisaalta tekoälyn ennustetaan luovan vuoteen 2027 mennessä yli 14 miljoonaa uutta työpaikkaa.
- Tekoäly on tämän vuoden tunnussana, vahvisti Microsoftin Euroopan johtaja Marc Mossé Pariisissa järjestetyssä European Economic Ideas Forumissa, johon myös Osto&Logistiikka otti osaa.
Yhteiskunta ei pysy perässä
Mossén mukaan muutoksen vauhti on kiihtynyt niin, että lainsäädäntö ja yhteiskunta eivät pysy perässä.
- Aiemmat kolme teollista vallankumousta kestivät huomattavasti kauemmin ja murroksiin oli aikaa varautua 70-100 vuotta.
Mossé huomauttaa, että lainsäätäjillä on tapana säännellä mennyttä maailmaa.
- Nyt on välttämätöntä, että Euroopassa hajotetaan esteitä ja luodaan turvallinen pelikenttä yrityksille tehdä kokeiluja ja hyödyntää dataa.
Toinen ero on vielä suurempi. Aiemmissa teollisissa vallankumouksissa ihminen kehitti koneet, nyt koneet kehittävät itse itseään.
- Aiemmissa vallankumouksissa uhan alla olivat kouluttamattomien työpaikat, nyt vaarassa ovat yhtä lailla myös korkeasti koulutetut. Jokainen työ, joka sisältää rutiinia, voidaan korvata koneella lakimiehistä lähtien, huomauttaa Mossé.
Mutta Mossé uskoo, että valtaosa työnimikkeistä säilyy, vain sisältö muuttuu.
- Lopputuloksena voi olla nykyistä mielenkiintoisempia työtehtäviä. Edellytyksenä on, että yhteiskunnat valmistautuvat muutokseen, huomauttaa Mossé.
Ihminen laitettava tekoälyn keskiöön
Surreyn yliopiston tekoälytutkija Alex Leveringhausin mukaan tämä on valtava haaste koulutusjärjestelmälle. Koulutus olisi nyt pikaisesti suunnattava niihin tehtäviin, joita koneet eivät voi korvata.
Euroopalla on tutkijan mukaan maailman mantereista parhaat edellytykset käsitellä tekoälyn aiheuttamaa muutosta, asettaa standardeja ja kouluttaa myös muuta maailmaan siihen, miten tekoälyä tulee käsitellä eettisesti ja yhteiskunnallisesti.
- Valtioiden on oltava paljon proaktiivisempia tässä. On mietittävä realistisesti, käytännöllisesti ja kokonaisvaltaisesti, millaisia työpaikkoja ja työn sisältöjä ihmisille riittää tulevaisuudessa, Leveringhaus painottaa.
Tutkijan mukaan on kolme aluetta, joissa ihminen erottuu edukseen koneiden tekemästä työstä: tunteita ja sosiaalisia kykyjä vaativat tehtävät sekä luovuutta ja intuitiota ja perspektiiviä vaativat työt. Koulutuksen tulee vahvistaa ihmisissä näitä kyvykkyyksiä.
- Ihminen on nyt laitettava tekoälykehityksen keskiöön. Silloin voimme hallita tekoälyn mukanaan tuomaa muutosta yhteiskunnissa menestyksellisesti, uskoo Leveringhaus.