Älykaupungissa alkaa palvelujen pilotointi

Nokia-vetoisen yrityskonsortion toteuttaman Espoon älykaupunkihankkeen Lux Turrim 5G:n pilottiverkko on valmistunut. Espoossa alkaa nyt älykaupungin palvelujen pilotointi 5G-älypylväsverkolla uusien datapohjaisten palvelujen kehittämiseksi kaupunkilaisten tarpeisiin.

LuxTurrim5G-konsortion tavoitteena on päästä Espoon pilottihankkeen avulla maailmalle avautuvien kymmenien miljardien eurojen arvioisille älykaupunkimarkkinoille. 

LuxTurrim5G-ekosysteemin kehittämistä 5G-älypylväistä on Espoon Keraan rakennettu supernopea ja laajasti dataa keräävä ja hyödyntävä tieto- ja sensoriverkko. Nokian Espoon kampukselta Keran rautatieasemalle ulottuvaan älyreittiin kuuluu nyt 19 uutta 5G-teknologiaa käyttävää älypylvästä ja noin 250 toisiinsa kytkettyä laitetta. 

Teknologiayhtiö Spinverse tiedotti hankkeesta 28.5.

Keran 5G-älypylväskonseptissa valaisinpylvääseen on integroitu 5G-tukiaseman ohella mm. sää- ja ilmanlaatusensoreita, videokameroita, näyttöjä, sähköautonlatausyksikkö ja muita laitteita. Uutta ns. millimetriaaltotaajuuden 5G-teknologiaa hyödyntävät älypylväät mahdollistavat supernopeiden 5G-yhteyksien ja laajan sensoriverkon käytön.

”Ainutlaatuinen konsepti”

”Kyseessä on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen älykaupunkipilotti, joka mahdollistaa supernopean ja lyhytviiveisen 5G-verkon, laajan sensoriverkon ja data-alustan kautta uudenlaisia digitaalisia palveluja kaupungille, kaupunkilaisille ja kaupunkiyhteisölle”, sanoo tiedotteessa projektipäällikkö Pekka Wainio Nokia Bell Labsistä.

”Verkon eri laitteiden, kameroiden ja sensorien, keräämää paikallista dataa voidaan käyttää erityyppisten palvelujen tuottamiseen paikallisesti data-alustan avointen rajapintojen kautta. Esimerkiksi verkon videokameroiden ja tutkalaitteiden hyödyntäminen yleiseen turvallisuusvalvontaan, liikenteen- ja tienkunnon seurantaan, itseohjautuvien ajoneuvojen etäohjaukseen ja muihin kuljetus- ja logistiikkapalveluihin ovat herättäneet runsaasti kiinnostusta”, Wainio sanoo.

Nokian yhteistyökumppaneidensa kanssa rakentamassa älypylväsverkossa on noin 250 toisiinsa kytkettyä laitetta, mm. kolme uuden sukupolven 5G-tukiasemaa (26 GHz; Nokia), yli 50 WiFi-laitetta (60 GHz), 75 videokameraa, 49 erilaista ympäristöön liittyvää sensoria monitoroimassa ilmanlaatua, säätä, lämpötilaa, hiilidioksidipitoisuuksia ym. (Vaisala et al.), 9 tutkalaitetta (6 liikennetutkaa, 3 valotutkaa), 7 infonäyttöä, sähköauton latausasema sekä droonin lataus- ja laskeutumisasema pylvään päässä (Rumble Tools).

LuxTurrim5G-testiverkkoon kuuluu myös muun muassa kaksi älylinja-autopysäkkiä (Teleste, Connected Zone) ja erillinen kaupunki-informaationäyttö, jotka toimivat esimerkkinä eri sensoreiden integroinnista urbaanin kaupungin infrastruktuurissa oleviin elementteihin. 

Droonit ja itseohjautuvat ajoneuvot kuten robottibussi (Sensible 4) ovat niin ikään tärkeä osa pilottikokonaisuutta, jossa kehitetään älykaupungin infrastruktuuria, toiminnallisuutta ja palveluja.

Valaisinpylväästä älypylvääksi

LuxTurrim5G-älypylväskonseptissa kyse ei siis ole vain valaisinpylväästä, vaan aivan uudesta elementistä, jolla rakennetaan älykaupungin keskeistä infrastruktuuria – sen digitaalista selkärankaa. Nyt toteutettu älypylväsversio toimii jo esikaupallisena pilottituotteena, joka auttaa varsinaisen älypylvästuoteperheen suunnittelussa. Pilottipylväiden suunnittelusta ja valmistuksesta päävastuun ovat kantaneet Tehomet Oy ja Orbis Oy.

”Kyseessä on ensimmäinen laajamittainen älypylväspilotti Suomessa ja se on merkittävä myös kansainvälisesti. Työstämme jo seuraavaa älypylväiden sukupolvea, jossa keskitytään kokonaisen tuoteperheen suunnitteluun ja tuotteistamiseen. Älypylväillä on valtavasti potentiaalia globaaleilla markkinoilla”, sanoo Tehomet Oy:n muotoilujohtaja Sami Huuskonen.

Useiden laitteiden integrointi toisiinsa toimivaksi kokonaisuudeksi on ollut keskeinen kehityskohde älypylväiden valmistuksessa.

”Kaapelointiratkaisulle haasteen luo rajallinen tila älypylvään sisällä. Integroitavien laitteiden erilaiset rajapinnat on yhdistettävä samaan tiedonsiirron ja sähkönsyötön kokonaisuuteen. Hankkeessa pilotoitavat älypylväät toimivat alustana tuleville palveluille. Olemme pyrkineet tuotteistamaan ratkaisumme niin, että älypylvään elinkaaren aikana pylvään laitteita voidaan joustavasti lisätä ja vaihtaa. Silloin ei koko pylvästä tarvitse uusia tai kaupungin kaivaa lisää runkokaapeleita katuun”, sanoo Orbis Oy:n toimitusjohtaja Jani Linna-Aro. 

Keraan syntyy älykaupunginosa

Espoon Keran alueelle syntyy lähivuosina vähintään 14 000 asukkaan ja 10 000 työpaikan älykäs kaupunginosa. Siitä rakennetaan kestävän kaupunkikehittämisen kansainvälistä referenssikohdetta, jossa kaupunki yhdessä kumppaneidensa kanssa luo uusia puhtaita ja älykkäitä asukkaiden arkea helpottavia ratkaisuja. Pilotointikohde pohjustaa myös laajempia kansainvälisiä hankkeita. Espoon rooli YK:n kestävän kehityksen mallikaupunkina edesauttaa tässä.

”Nyt valmistunut LuxTurrim5G-pilottiverkko ja älytie Nokian kampukselta Keran asemalle on hyvä esimerkki uudenlaisesta yhteiskehityksestä yritysten ja kaupungin välillä”, sanoo Espoon kaupungin projektinjohtaja Pekka Vikkula.

LuxTurrim5G-älypylväsverkko luo älykaupungille digitaalisen selkärangan. Sen nopeat tietoliikenneyhteydet ja laaja sensoriverkko auttavat keräämään ajantasaista tietoa mm. ympäristöstä, liikenteestä, säästä, energiankäytöstä ja luomaan laajaa tilannekuvaa kaupungin ja yritysten käyttöön.

Espoolla on jo nyt iso määrä erilaista dataa, jota voidaan hyödyntää uusien palvelujen kehittämisessä. Hankkeessa on jo kehitetty myös data-alustaa, joka pystyy vastaanottamaan ja käsittelemään eri lähteistä saatavia isoja datamassoja tehokkaasti. 

Pilottiverkon avulla päästään kehittämään uusia datapohjaisia palveluja ja pilotoimaan niitä nykyisten ja uusien kumppanien kanssa.

LuxTurrim5G-ekosysteemin yhteiskehityksessä ovat mukana:

Nokia Bell Labs, Nokia, Premix, Teleste, Vaisala, Indagon, Rumble Tools, Orbis, Tehomet, Destia, Sitowise, Caruna, A-Insinöörit, Link Design & Development, Vedia, Agora Networks, Sensible 4, Espoon kaupunki, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, VTT, Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Tampereen yliopisto ja Spinverse ekosysteemin koordinaattorina.

Projektityötä rahoittavat osallistuvat yritykset sekä Business Finland.