Allianssi uskoo yhteiseen tekemiseen

Tampereen rantatunneli, Taavetti-Lappeenrantatie, Lahden liikennekeskus ja Lielahti-Kokemäki ratahanke on kaikki toteutettu allianssimallilla. Viime vuonna käynnistyi Suomen ensimmäinen teollinen allianssihanke, kun Turun Seudun Energiatuotanto päätti hankkia Naantalin uuden voimalan rakennustyöt allianssimallilla.

Allianssi sopii erityisen monimutkaisiin hankkeisiin, joissa on paljon epävarmuutta. Tyypillisesti ne ovat isoja hankkeita, mutta monimutkaisuus voi johtua myös tiukoista aikatauluista, projektikohteen hankalasta sijainnista, tarpeesta kehittää uutta hankkeen aikana tai esimerkiksi sidosryhmien isosta määrästä. 

”Allianssihankkeille on tyypillistä, että niissä on selkeää innovaatiopotentiaalia”, väitöstyössään Oulun yliopistolla allianssihankkeiden kyvykkyysvaatimuksia tutkinut Anna-Maija Hietajärvi sanoo.  

Hietajärvi työskentelee allianssihankkeiden erityisasiantuntijana Visonilla. Hän on perehtynyt erityisesti allianssihankkeiden elinkaaren aikaiseen hallintaan. 

Vankka perusta kantaa pitkälle 

Allianssin alussa on kehitysvaihe, jolloin luodaan toimintatavat koko projektille ja raamit aikatauluille, työnjaolle ja budjetille. Kuukausia kestävän kehitysvaiheen aikana luodaan edellytykset koko projektin onnistumiseen. 

”Kehitysvaiheen aikana tehdään koko projektin kannalta arvokasta työtä, joka vaikuttaa esimerkiksi siihen, kuinka hanke valmistuu budjetissa ja aikataulussa”, Hietajärvi sanoo. 

Kehitysvaiheessa keskeiset osapuolet integroituvat tiimiksi, kun he määrittävät yhdessä ratkaisuja, aikatauluja, roolitusta ja budjetteja. Kehitysvaiheessa allianssiprojektiorganisaatio määrittää yhdessä hankkeen toteutussuunnitelman sekä tavoitekustannukset.  

”Allianssimalli mahdollistaa sen, ettei heti projektin alussa tarvitse lyödä tiukasti lukkoon kaikkia yksityiskohtia vaan suunnittelu- ja kehitystyötä jatketaan myös hankkeen toteutusvaiheessa. Pikemminkin luodaan ne raamit, joiden puitteissa projektia viedään eteenpäin. Tämä antaa joustovaraa myös yllättävissä tilanteissa, joita tulee vastaan suurissa ja monimutkaisissa projekteissa.” 

Tällainen suunnittelutapa on herättänyt epäilyksiä sitä, johtavatko väljät suunnitelmat siihen, että aikataulut ja budjetti eivät pidä. Hietajärven mukaan allianssiprojektin vaaranpaikka piilee kuitenkin ihan muualla. Ongelmia tulee, jos aluksi sovitaan yhteisymmärryksessä allianssin toimintatavoista, mutta niistä livetään ja aletaan hiljalleen toimia perinteisten toimintatapojen mukaan. 

”Allianssimalli vaatii sen, että toimijat koko ajan tiedostavat allianssin toimintatavat ja sitoutuvat toimimaan hankkeen parhaaksi”, Hietajärvi painottaa. 

Yhteinen identiteetti vahvistaa allianssia 

Allianssiin sitoutumista edistää se, että allianssiorganisaatiolle luodaan selkeä identiteetti. Projektin identiteetti voi rakentua yhteisten työtilojen ja toimintatapojen tai esimerkiksi visuaalisten symbolien kautta.  

”Allianssiorganisaation projekti-identiteetti näkyy siinä, että kaikki osapuolet tuntevat tekevänsä töitä kyseiselle hankkeelle ja toimivansa hankkeen parhaaksi, eivätkä pyri maksimoimaan omien yritystensä hyötyjä.”  

Allianssissa on organisaatiokulttuuri, jota tiivistetään käyttämällä yhteisiä prosesseja. Yksi yhteinen projektitoimisto eli big room on tärkeä paikka, koska se mahdollistaa arkisen yhteistyön. Siellä osapuolet toimivat yhdessä ja vaihtavat kuulumisia allianssiin kuuluvista asioista. Se on myös paikka, jossa voidaan kehittää innovaatioita yhdessä koko ajan. 

”Allianssi on parhaimmillaan oppiva organisaatio, jossa koko ajan opitaan omasta toiminnasta.” 

FAKTA: Allianssimallin tavoitteet 

• Tuottavuuden parantuminen 
• Hyvä reagointikyky muutostilanteissa 
• Innovatiivisuuden ja osaamisen kehittyminen 
• Riskien ja hyötyjen jakaminen 
• Avoimeen ja luottamukseen perustuva toimintakulttuuri  
• Projektin läpivienti nopeammin, laadukkaammin ja edullisemmin