Aalto-1:n Suomen ensimmäisen satelliitin avaruusmatka päättyi

Seitsemän vuotta maata kiertänyt Suomen avaruusrekisterin ensimmäinen satelliitti Aalto-1 lensi 2.9. viimeisen kerran Suomen yli ja palaa ilmakehään. Opiskelijoiden ja tutkijoiden rakentama Aalto-1 aloitti aikanaan Suomessa uuden avaruusajan.

Juhannusaattona 2017 Aalto-1 lähti kantoraketilla viemään kiertoradalle Ilmatieteen laitoksessa, Turun yliopistossa ja VTT:llä valmistuneita mittalaitteita. 

Space Finland tiedotti asiasta 2.9.

Palaa poroksi

Kun satelliitti palaa ilmakehään, kitka kuumentaa sen ja polttaa tuhkaksi satelliitin lähes kokonaan.

”Samalla olen iloinen, sillä Aalto-1 tekee tilaa monelle uudelle suomalaiselle satelliitille, eikä jää kiertoradalle avaruusromuksi”, Aalto-yliopiston avaruustekniikan professori Jaan Praks sanoo tiedotteessa.

Ison maitopurkin kokoinen ja neljän kilon painoinen Aalto-1:n myötä Suomi sai oman avaruuslain ja avaruusesinerekisterin. Aalto-1 oli myös ensimmäinen suomalainen avaruusesine kansainvälisessä avaruusrekisterissä.

Suomesta on nyt tullut johtava piensatelliittimaa Euroopassa, erityisesti Maata kuvaavien satelliittien kehittäjänä ja valmistajana.

”Nykyään Suomella on jo kymmeniä satelliitteja avaruudessa, ja niistä melkein kaikki on rakennettu Otaniemessä. ICEYE, Space, Arctic Astronautics, Aurora Propulsion – monia suomalaisyrityksiä ei olisi ilman tätä opiskelijaprojektia”, Praks sanoo.

Kymmenkunta vuodessa

Nykyään Otaniemessä rakentuu satelliitteja jopa kymmenkunta vuodessa. Suurin osa niistä on kaupallisia tutkasatelliitteja, joita valmistaa ICEYE. Lisäksi useat instituutit valmistavat instrumentteja kansainvälisille tiedemissioille. Aalto-yliopisto osallistuu Euroopan avaruusjärjestön ESA:n Comet Interceptor- ja HERA-satelliittien mittausjärjestelmien ohjelmiston kehittämiseen.

"Aalto-yliopisto on mukana avaruustieteen ja -teknologian huippuyksikössä ja integroimme parhaillaan Foresail-1 prime -satelliittia. Jos kaikki menee hyvin, ensi vuonna Aallosta avaruuteen saattaa lähteä kaksi opiskelijavetoista satelliittia”, Praks kertoo.

”Aalto-1:n hyötykuormat eli mittainstrumentit valmistettiin suomalaisissa instituuteissa ja usein jopa ilman erillisrahoitusta. Aallon projektia rahoitti pääosin Aalto-yliopiston MIDE (Multidisciplinary Institute of Digitalisation and Energy)”, Praks sanoo.

Satelliitin tutkimuslaitteiden kehitystyössä ovat olleet mukana VTT, Ilmatieteen laitos, Turun yliopisto ja Helsingin yliopisto. Satelliitin laukaisua tukivat Aalto-yliopisto, Nokia, Space Systems Finland (SSF), Turun yliopisto ja RUAG Space. 

Teknisessä kehitystyössä opiskelijoita auttoivat Space Systems Finland, RSI Solutions, IBS Berlin Space Technologies, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Aboa Space Research Asro, Tarton observatorio, Clyde Space, Hyperion Technologies ja Turun ammattikorkeakoulu.