Aallon logistiikkaprofessori Katri Kauppi: llmastonmuutos hankaloittaa yritysten logistiikkaa

Aalto-yliopiston logistiikan professori Katri Kauppi muistuttaa, että kun Hurrikaani Ida elokuussa iski Yhdysvaltain itärannikolle, useita satamia suljettiin päiviksi. Sen seurauksena tuotteiden ja raaka-aineiden toimitukset viivästyivät, tarvittiin logistisia uudelleenjärjestelyjä ja hinnankorotuksia.

”Tilanne oli erittäin hankala, koska aiemmin jo korona ja yleinen konttipula olivat haastaneet yritysten toimitusketjuja”, Kauppi sanoo Aalto yliopiston verkkosivulle 27.10. kirjoittamassaan blogissa.

Toimitusketjuhäiriöt ovat hänen mukaansa jo valitettavan arkipäiväisiä ja ilmastonmuutos on yhä merkittävämpi tekijä. Häiriöt tulevat vain lisääntymään. 

Ilmastonmuutokseen ja toimitusketjujen hallintaan liittyy Kaupin mielestä kaksi keskeistä tehtävää: 1) ilmastonmuutoksen lieventäminen ja estäminen vähentämällä toimitusketjujen negatiivisia ympäristövaikutuksia sekä 2) toimitusketjujen sopeutuminen ja varautuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. 

Toistaiseksi fokus sekä alan tutkimuksessa että yritysten toiminnassa on ollut ensimmäisessä, ja näin on Kaupin mielestä oltavakin. Mitä paremmin onnistumme ensimmäisessä tehtävässä sitä helpompi on toinen tehtävä, hän kirjoittaa.

Suomessa yritykset jo varautuvat

Suomalaisten yritysten toimitusketjuissa tehdään Kaupin mukaan töitä negatiivisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Silti useita ilmastonmuutoksen vaikutuksia ei pystytä välttämään ainakaan täysimääräisesti. Osin niistä on jo nähtävissä merkkejä esimerkiksi äärisääilmiöiden aiheuttamissa toimitusketjuhäiriöissä.

Kauppi muistuttaa, että toimitusketjut ovat nykyään ennemminkin monimutkaisia verkostoja kuin ”suoria ketjuja”. Siksi paikallisillakin ilmastonmuutoksen vaikutuksilla tai sääilmiöillä on pitkällisiä ja monisyisiä globaaleja heijastusvaikutuksia. 

Mikään toimiala ei ole hänen mukaansa immuuni ilmastonmuutoksen aiheuttamille muutoksille.

Kuivuus madaltaa keskeisiä vesiväyliä vaikeuttaen laivaliikennettä. Merenpinnan muutokset hankaloittavat taas satamien toimintaa. Myrskyt ja muut ääri-ilmiöt aiheuttavat reittien katkoksia ja tuhoa infrastruktuuriin. Raiteet vääntyvät kuumuudessa, tulvat huuhtovat teitä pois ja turmelevat varastoja, lumimyrskyt pysäyttävät lentoliikennettä ja äärimmäinen kuumuus vaikeuttaa logistiikkatyöntekijöiden arkea. 

Laivaliikenne hankaluuksissa

Erityisen hankalassa tilanteessa on Kaupin mukaan laivaliikenne. Noin 90 prosenttia globaalista rahdista kulkee meriteitse. Kolmannes satamista sijaitsee alueilla, jotka ovat alttiita trooppisille myrskyille ja ilmastonmuutos todennäköisesti vaikuttaa erityisesti rannikkoalueilla, aiheuttaen myrskyjä, lämpöaaltoja ja merenpinnan muutoksia. 

Vaikka satamat ovat erittäin alttiita ilmastonmuutoksen vaikutuksille, pitkän aikavälin sopeutustoimenpiteitä ilmastonmuutokseen ei ole satamissa suunniteltu laaja-alaisesti tai otettu käyttöön. 

Kauppi kysyy moniko yritys tietää, onko heidän toimitusketjunsa keskeisissä solmukohdissa – olivat ne sitten satamia tai muuta keskeistä logistista infrastruktuuria – jo tunnistettu ilmastonmuutoksesta aiheutuvat riskit ja aloitettu niihin varautuminen ja sopeutuminen? 

Suuri osa yrityksistä ei ole myöskään arvioinut ja siten tunnistanut oman toimitusketjun ilmastonmuutokseen kytkeytyviä riskejä lyhyellä ja erityisesti pitkällä aikavälillä. 

Ilmastoriskien arviointi toimitusketjuissa on vielä varhaisella asteella ja standardimenetelmiä ei ole muodostunut. Mutta se tiedetään, että ilmastonmuutoksen aiheuttamat toimitusketjuhäiriöt käyvät kalliiksi yrityksille, jos riskit realisoituvat. 

Riskien tunnistamisessa ensimmäinen askel on oman toimitusketjun kartoitus. Tämä on monessa yrityksessä työn alla jo nyt koronapandemian esille nostamien haavoittuvuuksien sekä vastuullisuuskysymysten takia. Seuraavaksi kartoitukseen tulisi lisätä uusi ulottuvuus ilmastonmuutokseen varautumisen myötä. 

Tärkeää sijainti ja toimitusreitti

Kartoituksessa tulisi kiinnittää huomiota kahteen tekijään: toimittajien maantieteelliseen sijaintiin ja toisaalta toimitusreitteihin.

Kaupin mukaan kartoituksen pitää tarkastella toimittajien sijaintia suhteessa erilaisiin lämpötilan muutoksiin, ilmaston ääri-ilmiöihin, tulvariskeihin ja muihin ilmastonmuutoksen seurauksiin. Siten yritys voi tehdä arvion, missä kohden toimitusketjua voisi olla esimerkiksi mahdollisia saatavuusongelmia. Tarkastelun tulisi ulottua koko ketjun läpi, ei vain toimitusketjun ensimmäiseen portaaseen. 

Toiseksi yritysten tulee huomioida myös logistiset reitit, satamat ja muun kriittisen logistiikkainfrastruktuurin sijainti ja sitä kautta mahdollinen haavoittuvuus ilmastonmuutoksen myötä. 

Huomioimalla reitit yritys pystyy kartoittamaan, mitkä toimitusketjun osat ovat lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä todennäköisimmin alttiita toimitushäiriöille – ja missä vaikutukset häiriöiden toteutuessa aiheuttavat suurimpia ongelmia saatavuudelle ja suurimmat kustannukset. Vasta tämän jälkeen yritys voi kohdentaa toimenpiteitä suurimpien riskien pienentämiseksi tai jopa eliminoimiseksi. 

Toimitusketjuriskeissä asiaa on tarkasteltava myös kustannuksia ja riittävän pitkällä aikavälillä. Paljonko kustannuksia riski voisi toteutuessaan aiheuttaa – ja kuinka kallista suhteessa on siihen varautuminen? 

Vaikka sään ääri-ilmiöiden vaikutusten todennäköisyys toimitusketjuihin ja kustannuksiin, voi lyhyellä aikavälillä olla suhteellisen pieni, se voi nousta pidemmällä aikavälillä. Isot rakenteelliset toimitusketjumuutokset ovat hitaita; ainakin jos kyse on uusien materiaalien käyttöönotosta saatavuusongelmien takia. Siksi vaihtoehtoihin varautuminen pitää aloittaa hyvissä ajoin.

Työkalupakki on laaja 

Toimet voivat olla esimerkiksi kuljetusten uudelleenreititystä tai varasuunnitelmien valmistelua, lisääntyneitä varmuusvarastoja, vaihtoehtoisten toimittajien lisäämistä, varastorakennusten säänkestävyyden parantamista, varastojen siirtoja vähäriskisemmille seuduille tai vaikkapa lisävaatimuksia toimittajille ja kuljetusyrityksille varautumistoimenpiteistä ilmastonmuutoksen suhteen. 

Ilmastonmuutos aiheuttaa raaka-aineiden niukkuutta johtaen muutoksiin paitsi toimitusketjuissa myös materiaalivalinnoissa ja tuoterakenteissa. Myös kiertotalouden toimintamallit voivat auttaa, jos raaka-aineet on mahdollista käyttää uudelleen.

Toisinaan paras vaihtoehto varautua riskeihin kuljetuksissa on parempi vakuuttaminen. Tärkeää on myös ottaa vastuut ja velvollisuudet ilmastonmuutoksen häiriöistä osaksi sopimusta toimittajien ja kuljetusyritysten kanssa. 

Osa muutoksista on operatiivisia, osa strategisia valintoja toimitusketjun rakenteeseen ja jopa tulevaan tuotevalikoimaan liittyen mikäli materiaalipuutteet ovat vakavia.