Aallolle pilottilinja Ioncell-testeihin
Ioncell-menetelmällä saadaan lujaa tekstiilikuitua puusta tai kierrätysmateriaaleista.
25.11.2020
Teksti Esko Lukkari
Aalto-yliopiston kehittämän Ioncell-kuitumenetelmän testaamisessa otetaan ensi vuonna iso harppaus eteenpäin. Yliopisto saa käyttöön pilottilinjaston ja kuidun tuotanto voi kasvaa 100-kertaiseksi nykyisestä 100 grammasta 10 kilogrammaan päivässä.
Ioncellistä on tähän asti tehty vain yksittäisiä näytekappaleita, eikä kuidun kestävyyttä teollisissa prosesseissa ja arkikäytössä ole vielä päästy testaamaan.
Aalto-yliopisto tiedotti asiasta verkkosivullaan 20.11.
Kuidun vetolujuus on ollut kokeissa jopa 2,5-kertainen puuvillaan verrattuna. Kierrätetystä hampusta tehty Ioncell-neulos kestää lisäksi hankausta kaksi kertaa kauemmin kuin hamppukangas.
Raaka-ainetta piisaisi
Ioncell-menetelmällä voidaan valmistaa laadukasta tekstiilikuitua puusta tai kierrätysmateriaaleista, kuten kierrätyspaperista ja -pahvista tai tekstiilijätteestä.
Kierrätysraaka-aineesta ei ole pulaa, sillä yksin Suomessa kulutetaan tekstiilejä noin 70 000 tonnia vuodessa. Tähän asti suurin osa siitä on päätynyt energiajätteeksi, mutta tutkijat ja yritykset kehittävät vauhdilla parempia tapoja arvokkaan raaka-aineen hyödyntämiseen Aalto-yliopiston vetämässä Finix-hankkeessa.
Yksi Finixissä mukana olevista yrityksistä on Lindström, jonka puuvillaisiin rullapyyhkeisiin jokainen suomalainen lienee kuivannut kätensä – etenkin korona-aikana.
”Jätettä tulee paljon ja se on tasalaatuista, joten se oli tutkimuksen kannalta mainio testattava”, sanoo tiedotteessa Ioncell-ryhmän tutkija Marja Rissanen.
Lindström kiinnostunut
”Lindströmin puuvillapyyherulla voidaan pestä ja käyttää uudelleen jopa 100 kertaa ja se tarjoaa elinkaarensa aikana noin 11 000 käsienkuivausta. On ollut innostavaa olla mukana Finix-projektissa, jolla pyrimme löytämään rullille uusia käyttömahdollisuuksia, kun ne tulevat käyttöikänsä loppuun”, sanoo Lyydia Pertovaara, Service Concept Designer Lindströmiltä.
Kerätyt pyyhkeet saivat ensin puuvillan polymeeriketjut pilkkovan happokylvyn. Sen jälkeen diplomityönsä hankkeessa tehnyt Krishna Ojha liuotti materiaalin ioniseen nesteeseen ja kehräsi kuiduiksi tutkijatohtori Inge Schlapp-Hacklin ohjauksessa.
Ioncell-menetelmällä on ennenkin syntynyt vahvoja kuituja, mutta nyt lujuus yllätti tutkijat.
”Testeissä vetolujuus oli parempi kuin puuselluloosasta tehdyillä kuiduilla ja jopa 2,5 kertainen neitseelliseen puuvillaan verrattuna. Emme ole aiemmin tehneet näin vahvoja kuituja”, Rissanen sanoo.
Uuden entistä vahvemman kuidun yksi salaisuus on ilmarakokehruumenetelmä.
”Siinä selluloosan polymeeriketjut asettuvat tiukkaan järjestykseen, kun ne puuvillassa ovat siksakin muodossa”, Rissanen kertoo.