Kaupungit avaavat datojaan
Teknologia 08.01. 14:00

Kaupungit avaavat datojaan

Yritykset ovat tarttuneet ennakoitua hitaammin suurten kaupunkien tarjoamaan avoimeen dataan.

08.01.2018
Teksti Marika Javanainen kuvat Business Tampere

Avoimeen dataan perustuvalla bisneksellä on kaikki mahdollisuudet nopeaan kasvuun. Dataa opitaan hyödyntämään koko ajan älykkäämmin ja monipuolisemmin uusien palvelujen raaka-aineena.

Jo lähitulevaisuudessa datan älykäs käyttö voi olla juuri se tekijä, jonka avulla menestyvimmät yritykset erottuvat edukseen.

Kaupunkien järjestelmissä on paljon yritysten kannalta kiinnostavaa ja käyttökelpoista tietoa, joten kaupunkien kannattaa panostaa datan avaamiseen. Se ei ole mikään yksiselitteinen oikotie uuden liiketoiminnan syntyyn, mutta toisinaan juuri kaupungin julkinen data voi tuoda selkeän edun jonkin tietyn palvelun kehittäjälle ja käyttäjälle.

Suomen kuuden suurimman kaupungin avoimen datan kärkihanke on saanut kaupunkien tietovarantojen avaamisen ja hyödyntämisen hyvään alkuun. Hanke päättyi vuodenvaihteessa, mutta työ jatkuu. Tampereella toivotaan nyt erityisesti tietoja yritysten datatarpeista.

”Yritykset käyttävät sekä kaupunkien avaamaa että muuta saatavilla olevaa dataa. Julkisen puolen tehtävänä on avata dataa mahdollisimman paljon ja niin, että se on helposti otettavissa käyttöön. Markkinat kehittävät keinot avoimen datan hyödyntämiseen”, linjaa Business Tamperen hankepäällikkö Matti Saastamoinen.

Elinkeinoelämälle ja yrityksille hyödyllisen datan avaaminen on ollut 6Aika – avoin data ja rajapinnat -hankkeen lähtökohtana. Yhteistyössä on mukana Tampereen lisäksi Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku ja Oulu. Niissä asuu yhteensä noin 1,4 miljoonaa asukasta, joten kyseessä on jo kiinnostava markkina-alue.

”Lisäksi data avataan tavalla, joka on maailmallakin käytössä, joten parhaimmillaan yritys voi samalla kehittää avoimeen dataan perustuvaa vientituotetta”, Saastamoinen sanoo.

Suomen suurimmissa kaupungeissa on avattu tähän mennessä kaikkiaan jo yli tuhat datasettiä. Yhtenäisiä avauksia on tehty neljällä osa-alueella: tapahtumatieto, päätöksenteko, palautedata ja resurssienvaraukset.

Tapahtumatieto on laajimmin avattu ja eniten käytetty kokonaisuus.

”Kun tapahtumat saadaan yhden rajapinnan taakse, se antaa yrityksille hyvän mahdollisuuden kehittää tapahtumapalveluja ja tarjota niitä loppukäyttäjille eli meille kaikille. Tapahtumatietopalvelu Eventz.today on hyvä esimerkki tällaisesta toiminnasta”, sanoo projektipäällikkö Joonas Dukpa Tampereen kaupungilta.

Sovellusten kehittäminen loppukäyttäjille tai vaikkapa kunnalle on selkeä avoimen datan tarjoama liiketoimintamahdollisuus. Toisaalta bisnestä voi syntyä myös datan jalostamisen ja analytiikan ympärille.

”Osa yrityksistä pystyy tekemään ratkaisujaan raakatiedon pohjalta itse, mutta suuri osa tarvitsee toteuttajaksi asiantuntijayrityksen, joka käsittelee datan helpommin hyödynnettävään muotoon”, Dukpa kertoo.

Datan avaamisesta on tullut 6Aika-hankkeen aikana pysyvämpi toimintamalli kuudessa hankkeeseen osallistuneessa kaupungissa, vaikka muutos onkin tapahtunut suurille kaupungeille tyypillisen hitaasti.

Samalla on syntynyt kaupunkien keskinäinen yhteistyöverkosto, joka jatkaa toimintaa myös hankkeen jälkeen.

”Näin monen kaupungin tiivis yhteistyö datan avaamisessa on kansainvälisestikin merkittävää ja ainutlaatuista”, Saastamoinen toteaa.

Yritysmaailma on tarttunut avoimen datan mahdollisuuksiin hitaammin kuin hankkeen alussa arvioitiin. Toisaalta dataa pitää saada riittävästi auki ennen kuin yritykset edes voivat innostua siitä isommassa mitassa.

”Yritykset tuntuvat olevan kiinnostuneita, mutta varmasti se ottaa vielä oman aikansa, että kaupungin datalähteiden käyttämisestä tulee niille aivan tavanomaista toimintaa. Liikenne- ja tapahtumadatan käyttö on kasvanut hankkeen aikana, ja muita toimialoja tulee kyllä vähitellen perässä”, Dukpa sanoo.

Tampere on avannut hankkeen aikana 103 datasettiä, ja liikennepuolella on tehty Tampereella merkittäviä avauksia. Esimerkiksi ne yritykset voivat hyödyntää liikennevalodataa, jotka kehittävät älyliikenteen palveluja tai analysoivat liikennetietoja.

Tampereella on testattu muun muassa sovelluksia, joilla pyritään lyhentämään niiden käyttäjien pysähtymisaikoja liikennevaloissa.

JAA