Hallitus linjaa logistiikan digitalisointia

Eurostatin mukaan 24 prosenttia tavarankuljetukseen käytettävistä ajoneuvoista kulkee EU:ssa tyhjänä. Suomen luvut ovat samansuuntaiset.

Suomen hallitus laatii suunnitelman logistiikka-alan digitalisoimisesta syksyn aikana yhdessä viranomaisten ja logistiikka-alan toimijoiden kanssa, koska kilpailukykymme edellyttää uuden teknologian nopeaa hyödyntämistä.   

”Paremmassa tiedon hyödyntämisessä lähdetään liikkeelle logistiikan rahtitietojen digitalisoimisesta sekä koko kuljetusketjun tiedonkulun tarkastelusta. Tiedon hyödyntämisessä tulisi keskustella omistajuuden sijaan käyttöoikeuksista", liikenne- ja viestintäministeriön tietoliiketoimintayksikön johtaja Päivi Antikainen kertoo lehdistötiedotteessa. 

Kuljetuksen osuus on arvioiden mukaan EU:ssa 10–15 prosenttia lopputuotteiden hinnasta. Kuljetusten tehostuminen voi säästää EU:n logistiikkatutkimuksen mukaan teollisuusyrityksiltä joka vuosi 100–300 miljardia euroa.  

Tiedon kulun parantamisessa avainasemassa on rahtitiedon digitalisointi. Sujuvaan tietoliikenteeseen ei tarvita yhtä ja yhteistä tietoalustaa, mutta tavoitteena on tiedon ja kuljetusten toimiva yhteispeli.

”Rahtitietojen digitalisoinnissa ja avoimemmassa käytössä tulee varmistaa, että yritysten liikesalaisuudet ja luottamukselliset asiakastiedot eivät vaarannu. Tietojen avaamisen on perustuttava vapaaehtoisuuteen ja kaupallisiin perusteisiin. Uusia velvoittavia normeja ei kaivata", sanoo Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliiton toimitusjohtaja Petri Laitinen.

Monta polkua digitalisaatioon  

Laitinen arvelee, että alan mullistajat voivat tulla toimialan ulkopuolelta, jos ne osaavat toteuttaa uudenlaisia kuljetusten organisointipalveluita digitaalisessa ympäristössä.

”Uskon, että liiketoiminnassa nähdään esimerkiksi ruoka-, paketti- ja kirjekuljetusten yhdistämistä jakamistalouden toimintamalleilla. Tavaralähetyksiä voidaan yhdistää myös ihmisten työ- tai kauppamatkoihin", arvioi tietohallintojohtaja Tomas Lehtinen DHL Express (Finland) Oy:stä. 

”Logistiikka-alalla ei ole panostettu riittävästi analytiikka- ja big data -osaamiseen. Sen seurauksena käytössä olevat heuristiikat ja ennustemallit ovat vielä jäljessä verrattuna Amazonin kaltaisiin edelläkävijöihin, mutta kehitystä on havaittavissa. Teknologia ja tiedonhallinta tuovat uusia ulottuvuuksia tulevaisuuden logistiikkaan, jossa osapuolet voivat reaaliajassa seurata tavaran kulkua ja ohjata sitä etänä", Laitinen visioi.

Esineiden internet (Internet of Things, IoT) tulee vaikuttamaan tavaravirtojen hallintaan. Reaaliaikaisen seuraamisen ohella voimme tarkistaa niiden tilan, kuten lämpötilan ja vauriot. Tämä tuo aivan uusia tavaravirtojen ohjausmahdollisuuksia ja lisää myös suurten tietomassojen (big datan) käsittelyä tukevien palvelujen tarvetta.  

Verkkokauppa muuttaa logistiikkaa 

Verkkokaupan jamobiilin tavoitettavuuden lisääntyminen ovat muuttaneet logistiikka-alaa voimakkaasti. Ostosten tekeminen ja tilausten reaaliaikainen seuranta ovat synnyttäneet monipuolisen noutopisteverkoston.

”Tätä voisi kutsua vaikka ”ohjatuksi vapaudeksi”. Jokainen haluaa vapauden muuttaa milloin tahansa mitä tahansa osaa tilauksestaan ja toimituksestaan reaaliaikaisesti. Tämä pitäisi sitten sovittaa sekä toimittajien että logistiikkayritysten toimintamalleihin", Lehtinen sanoo. 

Logistiikkaan haetaan tehokkuutta myös nettisivustoilla, joilla palveluita pyritään vertailemaan.  

"Niin kuluttajat kuin yrityksetkin siirtyisivät varmasti käyttämään logistiikkapalveluiden digitaalista markkinapaikkaa, jos sellainen olisi. Uskon, että ensimmäiset toimivat portaalit syntyvät jo parin vuoden sisällä", arvioi johtaja Osmo Strengell pumppuja ja venttiilejä valmistavasta Flowroxista. 

Tomas Lehtinen muistuttaa, että maantierahdin puolella on jo digitaalisia markkinapaikkoja, kuten www.saloodo.com. Muillakin logistiikkayrityksillä on valmiudet kytkeytyä vastaaviin palveluihin. 

Automaatio lisää tehokkuutta 

Automaatio ja robotiikka lisäävät tehokkuutta terminaali- ja varastotoiminnoissa. Vaaditaan entistä täsmällisempiä toimituksia suoraan kokoonpanolinjoille, varaosia tulostetaan 3D-tulostimilla minuutin tarkkuudella ja varastotiloja jaetaan toimialasta riippumatta.  

”Tulevaisuudessakin tarvitaan asiantuntijoita, jotka ymmärtävät laaja-alaisesti logistiikan mahdollisuuksia. Rutiinityöt automatisoidaan ja ihmiset muuttuvat tiedon syöttäjistä tiedon tarkistajiksi niissä tehtävissä, joissa tehdään nyt paljon manuaalista työtä", kertoo toimitusjohtaja Niko Plith SA-TU Logisticsista sanoo. 

DHL:n Lehtinen uskoo, että logistiikka siirtyy paperittomuuteen kymmenen vuoden kuluessa. Haasteita on silti ratkaisematta. Kuinka toimitaan esimerkiksi tietoliikennekatkoksen sattuessa, kun lähetyksessä ei ole paperista rahtikirjaa?

Liikenne- ja viestintäministeriö puhuu liikennepalvelulakisuunnitelmassaan myös logistiikkayritysten tietovarantojen tekemisestä julkisiksi.  

”Alalle olisi hyödyllistä, jos varustamot ja lentoyhtiöt avaisivat tietonsa saapuvista lähetyksistä logistiikkayrityksille sähköisesti jo tavaran lähtiessä matkaan”, Niko Plith sanoo. 

”Jos olisi avoin kanta reiteille, aikatauluille, rahdinkuljettajille, kuljetustavoille ja näiden yhdistelmille, voisi syntyä uudenlaisia kuljetusratkaisuja. Nyt tarjonta on sidottu yksittäisten yritysten tarjoamiin palveluihin”, kertoo Osmo Strengell.