Wärtsilä: Eurooppa voi puolittaa kaasun käytön sähköntuotannossa ja säästää 323 miljardia euroa

Eurooppa voi puolittaa kaasun käytön sähköntuotannossa, vähentää energiakustannuksia 323 miljardilla eurolla ja lisätä energiaomavaraisuuttaan vuoteen 2030 mennessä, jos se lisää nopeasti uusiutuvan energian kapasiteettia, uskoo teknologiayhtiö Wärtsilä, joka julkaisi aiheesta Europe’s Energy Future -raportin.

Wärtsilä tiedotti raportistaan 29.3.

Uusiutuvan energian käyttöä lisättävä tuntuvasti

Energiakriisin ratkaisemiseksi ja hiilineutraaliuden saavuttamiseksi nopeasti Wärtsilä kehottaa Euroopan johtajia toteuttamaan huomattavaa koordinointia maiden välillä ja tekemään investointeja uusiutuvan energian kapasiteetin lisäämiseksi jopa 80 GW vuosittain, tasapainottavien teknologioiden käytön ohessa.

Kunnianhimoinen lähestymistapa, joka raportissa mallinnetaan, kasvattaisi uusiutuvan energian osuuden sähköntuotannossa nykyisestä 33 %:sta yli 60 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Sillä olisi yhtiön mukaan suora, mahdollisesti jopa 10 %:n vaikutus sähkölaskujen pienenemiseen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

"Tällä lähestymistavalla voitaisiin Euroopassa vähentää kaasun käyttöä sähköntuotannossa 52 %:lla vuoteen 2030 mennessä. Näin vältetään kaasun käyttöä 5456 TWh vuodesta 2022 vuoteen 2030, mikä vastaisi 3,5 vuoden aikana Venäjältä Euroopan Unioniin tuodun kaasun määrää. Tällainen ripeä käytön vähentäminen lisäisi merkittävästi Euroopan energiaomavaraisuutta", Wärtsilän tiedotteessa perustellaan.

Wärtsilän raportti Europe’s Energy Future osoittaa, kuinka uusiutuvien energialähteiden nopeampi käyttöönotto voisi myös auttaa ratkaisemaan nykyisen energiakriisin. Mallinnus kattaa 33 Euroopan maata, mukaan lukien 27 EU-maata, Iso-Britannian, Norjan, Sveitsin ja Balkanin maat ja se osoittaa, että jos uusiutuvien energianlähteiden käyttö vuosittaisessa sähköntuotannossa nostetaan 50 %:iin vuoteen 2025 mennessä, Eurooppa säästää 98 miljardia euroa energiakustannuksissa.

“Euroopan riippuvuuden vähentämisen kalliista kaasusta ja suuremman energiaomavaraisuuden ei tarvitse maksaa enemmän voimayhtiöille eikä energian kuluttajille. Nopeuttamalla siirtymää puhtaan energian käyttöön on mahdollista säästää 323 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä, verrattuna siihen vauhtiin, jolla uusiutuvien energialähteiden käyttö nykyisin kasvaa”, sanoo Wärtsilä Energy -liiketoiminnan johtaja Sushil Purohit.

Kaksi skenaariota

Wärtsilä on mallintanut kaksi skenaariota Euroopan energiamuutokselle tulevan vuosikymmenen ajaksi. Maltillinen skenaario perustuu IEA:n Renewables 2021 statistics[ii] -raporttiin. Siinä Euroopan maat lisäävät 40 GW uusiutuvaa kapasiteettia joka vuosi vuoteen 2030 asti (eli uusiutuvan kapasiteetin vuosilisäys säilyisi noin nykytasolla Euroopassa). Tällä saavutettaisiin taso, jolla 50 % tuotetusta sähköstä olisi uusiutuvaa.

Kunnianhimoisessa skenaariossa tuuli- ja aurinkovoimakapasiteetti kaksinkertaistettaisiin, yhteensä 80 GW vuodessa, ja sillä saavutettaisiin 61 % uusiutuvaa energiaa vuoteen 2030 mennessä.

Sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt myös puolittuvat kunnianhimoisessa mallissa 911 MMT:stä CO2:ta vuonna 2021 479 MMT:hen CO2:ta vuonna 2030. Tämä päästöjen vähennys vastaa lähes koko Iso-Britannian vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä[iii].

”Suomen nykyisen hallituksen tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta vuoteen 2035 mennessä. Jotta tähän päästäisiin, on energia-alalla< muun muassa luovuttava hiilestä tällä vuosikymmenellä ja lisättävä tuulivoimaa sekä tarvittavaa tasapainottavaa energiantuotantokapasiteettia, mikä mahdollistaa tuulivoiman luotettavan lisäämisen. Tällä hetkellä vesivoima ja rajasiirrot ovat tärkeitä tasapainoituksessa. Euroopan luopuessa hiilestä ja vähentäessä kaasun kulutusta, luotettavaa sähköä tulee olemaan vähemmän saatavilla rajasiirtojen kautta. Suomi ei voi olla riippuvainen siitä, rakentavatko naapurimaat luotettavia energiajärjestelmiä. Luotettavuuden turvaamiseksi Suomen tulee aktiivisesti luoda markkinat, jotka mahdollistavat kysyntäjouston, energian varastoinnin ja joustavan voimantuotannon riittävän käyttöönoton”, sanoo Anja Frada, Wärtsilä Energyn strategiasta ja liiketoiminnan kehityksestä vastaava johtaja.