Vastuullisuus vihdoin mukaan julkisiin hankintoihin
Suomi on kuulunut julkisten hankintojen vastuullisuustyössä Euroopan takapajuisimpiin maihin. Asiaan halutaan nyt muutos.
15.09.2017
Teksti Jukka Nortio kuvat Finnwatch
Valtion yhteishankintayksikkö Hansel ja Finnwatch aloittivat keväällä hankkeen, jossa luodaan toimintatapoja, joilla hankintayksiköt voivat paremmin valvoa tavaratoimittajiensa sosiaalista vastuuta. Tietokoneet valittiin pilottikohteeksi.
”Halusimme valita tuoteryhmän, jossa on paljon potentiaalisia riskejä ja jossa tehdään paljon hankintoja”, Hanselin tietohallinnon hankinnoista vastaavan yksikön päällikkö Kalle Hietaranta sanoo Osto&Logistiikalle.
Hansel ja Finnwatch määrittelevät syksyn aikana Hanselin tietokonehankintoihin liittyvän puitesopimuksen hankintakriteerit, joihin sisältyy sosiaalinen vastuu. Tarjouspyyntöasiakirjat julkistetaan loka-marraskuussa. Päätökset hankinnasta tehdään vuodenvaihteen tienoilla.
Hankkeen tuloksena julkaistaan suositukset sosiaalisesti vastuullisten julkisten hankintojen kriteereistä sekä niiden perusteluista. Samalla kuvataan vastuullisen hankinnan prosessi, sen vaatimukset ja poikkeaminen tavallisesta hankintaprosessista.
Konkreettiset kriteerit kilpailutuksiin
Hanselissa halutaan saada sosiaaliset hankintakriteerit saada samalle tasolle taloudellista ja ympäristövastuuta koskevien kriteerien kanssa.
”Teemme nyt konkreettisempia kriteerejä kuin aiemmat muun muassa ILOn sopimuksiin viitanneet sitoumukset ovat olleet”, Hietaranta kertoo.
Sopimusten auditoinnissa hyödynnetään olemassa olevia auditointimenetelmiä.
”Monilla yrityksillä on alihankintaketjujensa sosiaalista vastuuta auditoivia menetelmiä, joita avaamalla saamme tietoa, miten vastuullisuutta konkreettisesti valvotaan. Jatkuva valvonta tulee osaksi sopimuksia”, Hietaranta sanoo.
Elektroniikkalaitteiden koko tuotantoketjun jäljittäminen on vaikeaa. Siksi hankintakriteereissä määritellään sellainen taso, jota voidaan kohtuudella valvoa sekä hankintapäätöksen aikana että koko sopimuksen voimassaolon ajan.
”Koko arvoketjua ei voi tarkastella laitteiden komponenteissa käytettyjen mineraalien kaivamiseen saakka”, myöntää Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala myöntää.
Suomi takamatkalla
Miksi julkisten SE-hankintojen vastuullisuuteen puututaan juuri nyt?
”Suomi on tässä asiassa aivan alkutekijöissään useimpiin Euroopan maihin verrattuna”, Vartiala kertoo.
Takapajuisuus selviää muun muassa Finnwatchin parin vuoden takaisesta selvityksestä, jossa avattiin julkisten hankintojen kriteereitä Hilma-rekisterin tietojen perusteella.
”Tulos oli karu. Ihmisoikeudet on huomioitu vain harvoissa kilpailutuksissa ja usein ylimalkaisella tavalla”, Vartiala sanoo.
Tähän saakka julkisissa hankinnoissa on viitattu jonkin verran kansainvälisen työjärjestö ILOn sopimuksiin, jotka kieltävät muun muassa syrjinnän sekä pakko- ja lapsityövoiman.
”Näiden ylätasolla olevien sopimusten valvonta on ollut olematonta ja niiden kirjaaminen on ilmaissut lähinnä epämääräistä tahtotilaa ilman, että ne olisivat vertailuperusteena ohjanneet hankintoja.”
Lue lisää Osto&Logistiikan numerosta 4/2017.