Tekoäly hiipii työelämään

Tunnetuimpia laajoihin kielimalleihin perustuvia generatiivisia AI-ratkaisuja ovat Copilot, OpenAI, ChatGPT ja Google Bard, ja niitä käytetään jo maailmalla vaikkapa yritysten strategioiden laadinnassa, hankinnoissa, asiakaspalvelussa, tiedonlouhinnassa ja markkinoinnissa. Tekoälyn avulla yritykset tavoittelevat eri toimintoihinsa tuottavuusloikkaa. Aiheen ympärillä käydäänkin juuri nyt poikkeuksellisen paljon keskusteluja, mutta kuitenkin vasta harva osaa soveltaa tekoälyä omassa työarjessaan organisaatio- tai yksilötasolla.

Osto&Logistiikka vieraili LOGY ry:n järjestämässä (8.5.2024)  ”Tekoäly hankinnoissa” -webinaarissa ottamassa selvää, miten tekoälyä voi hyödyntää hankinnan tukena. Droppe Oy:n Johannes Salmisaari, Zeal Sourcing Oy:n Oliver Kaivola ja LIMOWAn Heikki Lahtinen käyttivät webinaarissa puheenvuorot.

Kaivola muistuttaa, että tekoäly sinänsä on laaja käsite. Algoritmit, jotka mahdollistavat tietokoneiden oppimisen ja tehtäväsuorittamisen, ovat olleet jo pitkään käytössä ja ne ovat olennainen osa tekoälyä. AI tuo tietojenkäsittelyjärjestelmiin silti aivan uuden tason, koska se pyrkii jo ihmismäiseen ajatteluun.

Copilot ja ChatGPT eniten käytössä

Asiantuntijat arvioivat, että generatiiviset tekoälyratkaisut ovat monissa yrityksissä jo arkipäivää.

”Microsoftin Copilot on mielestäni eniten meillä käytetty generatiivinen tekoälyratkaisu, koska sen käytössä kynnys on ollut yrityksille matalin”, Kaivola arvioi.

Teknologisteollisuuden käynnistämän Tekoälyverkoston johtaja Karoliina Partanen uskoo, että ChatGPT olisi eniten käytetty AI-ratkaisu. Omia yritysten tekemiä tekoälypohjaisia erikoistyökaluja Suomessa on hänen mukaansa tehty vielä hyvin vähän.

”Eniten tekoälyä käytetään juuri myynnin, markkinoinnin ja hankintojen apuna”, Partanen sanoo.

Suomessa generatiivisen tekoälyn viemisessä liiketoiminnan avuksi ollaan samalla tasolla kuin verrokkimaissamme.

Esimerkiksi Cosulting Groupin selvityksen Suomessa pk-yrityksistä 84 prosenttia ei vielä ole käynnistänyt tekoälyhankkeita. Tulos on samansuuntainen kuin Microsoftin globaalissa tutkimuksessa.

”Meillä olisi nyt generatiivisen tekoälyn hyödyntämisessä mahdollisuus irtiottoon kilpailijamaista”, hän sanoo.

Hankinnoissa paljon hyötyä

Hankinnoissa tekoälyllä voidaan luoda uutta entistä parempaa hankintastrategiaa, joka huomioi vaikkapa volyymiedut, keskittämisen hyödyn, hinnan, toimitusvarmuuden ja oikein rakennetun sopimusmallin edut.

Yksi esimerkki tekoälyn arkikäytöstä on DeepL. Se on käännössovellus, joka kääntää tekstiä ja puhetta jo 32 kielelle. Sitä maailmassa käyttävät jo päivittäin miljoonat ihmiset.

Kaivolan mukaan tekoälyn käyttö jakaa kuitenkin yrityksissä työntekijöitä ja ihmisiä: Kun osaa henkilöstöstä on vaikea saada käyttämään tekoälyä, toiset taas ovat hyvinkin innokkaita sen käyttämiseen. Loput ovat siltä väliltä.

”Käyttöönoton kynnystä pitäisi saada matalammaksi. Asia on yrityksille iso muutosjohtamishaaste”, Kaivola sanoo.
Webinaarissa LIMOWA ry:n toiminnanjohtaja Heikki Lahtinen korosti, että TEM:n johdolla laadittu Tekoäly 4.0 -ohjelma luo puitteet yritysten digitalisaation edistämiseen. Tekoäly 4.0 perustuu Suomen tekoälystrategiaan ja sen tavoitteiden täytäntöönpanoa on LIMOWA käsitellyt omissa tilaisuuksissaan.

”AI on pikemminkin apuväline”

Yrityksissä pohditaan Kaivolan mukaan liikaakin sitä, mitä työkaluja AI:lla voidaan korvata. Tekoäly pitäisi hänen mukaansa nähdä enemmän apuvälineenä erilaisten työprosessien tehostamiseen.

Kokonaan tekoäly ei syrjäytä ihmistyötä, sillä koodareita tarvitaan yhdistämään dataa tekoälysovelluksiin. Näin lopulta manuaalisen työn osuus voi olla jopa 20 prosenttia lopputuloksesta.

Hankintaprosessien ongelmana on vanhastaan ollut juuri manuaalisen työn osuus, kuten vaikkapa laskujen tarkistaminen, paperiset tarjouspyynnöt ja toimittajien evaluointi. Tekoälyn avulla tätä vyyhteä voidaan purkaa.

Yksi hyöty tulee kustannussäästöinä. Hankintapäällikkö voi sen avulla poimia firman toistuvat tilaukset ja saada näin suurtilausalennuksia. Sen avulla saadaan myös faktatieto kunkin toimittajan toimituskyvystä. Tekoälyn avulla voi analysoida myös toimittajien taloudellisia riskejä ja riskinsietokykyä.

Tarjousten tekemisessä tekoälyn avulla voidaan tehdä tarjouspyyntöasiakirjoja ja myöhemmin arvioida saatuja tarjouksia.  

Tekoälypolitiikka syytä kirjata

Sekä Salmisaari että Kaivola korostavat, että yrityksissä pitää käydä läpi eri tiedostoja koskevat salassapitovelvoitteet eli, että kuka tai ketkä pääsevät käsittelemään mitäkin yrityksen yrityssalaisuuden piiriin kuuluvia aineistoja. Yrityksillä pitäisi olla toisin sanoen tekoälypolitiikka kirjattuna.

”EU:n yleinen tietosuojadirektiivi GDRP ja tietosuojalaki antavat yrityksille puitteet asialle”, Salmisaari sanoo.

Toistaiseksi vasta harvoilla yrityksillä on olemassa varsinainen ajantasainen tekoälypolitiikka.

”Joillakin se on tehtynä ja tiedän, että varsinkin isommilla yrityksillä se on monilla työn alla”, Kaivola sanoo.

Artikkeli on julkaistu alunperin Osto&Logistiikan numerossa 3/2024.