Suomi kasvatti hieman elintarvikevientiään
Suomi on yhä raaka-aine- ja puolijalosteviejä ja elintarviketaseemme on rajusti alijäämäinen.
18.03.2025
Teksti Esko Lukkari
Suomen maatalous- ja elintarviketuotteiden vienti kasvoi viime vuonna viisi prosenttia. Viennin arvo oli noin 2,3 miljardia euroa.
Voimakkaimmin nousi perunan, kauran, alkoholijuomien ja vihannesten vienti. Suomi on siten yhä raaka-aineiden vientimaa eli korkeamman jalostusasteen tuotteiden vienti on yhä haaste.
Luonnonvarakeskus tiedotti vientiluvuista 14.3.
Kauraa jo lähes 140 miljoonaa eurolla
Viljan viennin arvo oli viime vuonna neljänneksen suurempi kuin 2023. Suurin osa viljasta oli kauraa, jonka viennin arvo kasvoi lähes 40 prosentilla. Eniten sitä vietiin Saksaan, lähes puolet noin 570 miljoonan kilon viennistä. Kauraa vietiin paljon Espanjaan, Belgiaan ja Ruotsiin. Loppusyksyllä 2024 vientiä kasvatti edellisvuotta noin 200 miljoonaa kiloa suurempi kaurasato.
Vientiä vauhditti myös vihannesten ja lähinnä kasvihuonekurkku, jonka vienti tuplaantui.
Tuonnin arvo eli vajaat 6,9 miljardia euroa säilyi ennallaan. Erityisesti juomien ja makeisten tuonnin arvo kasvoi, ja erilaisten rasvojen ja öljyjen tuonnin arvo laski.
Viennistä 85 prosenttia suuntautui Eurooppaan
Viennistä noin 75 prosenttia suuntautui EU:n alueelle, ja noin 10 prosenttia muualle Eurooppaan. Euroopan ulkopuolisten maiden osuus viennistä oli vain noin 14 prosenttia. Niistä tärkein vientimaa oli Kiina.
”Kiinan vienti säilyi arvoltaan lähes muuttumattomana, ja sinne vietiin edelleen maataloustuotteita ja elintarvikkeita noin 90 miljoonan euron edestä. Eniten Kiinaan vietiin maitojauhetta, sianlihaa ja muita lihatuotteita. Pakastettuja marjoja vietiin Suomesta Kiinaan aiempaa vähemmän,” sanoo tiedotteessa yliaktuaari Irene Rosokivi Luonnonvarakeskuksesta
Maito- ja meijerituotteet suurin vientiryhmä
Maito- ja meijerituotteita vietiin noin 460 miljoonalla eurolla. Muita tärkeitä viennin tuoteryhmiä olivat elintarvikejalosteet (424 milj. euroa), alkoholi (238 milj. euroa), juomat ja makeiset (238 milj. euroa) sekä vilja ja viljatuotteet (242 milj. euroa).
Suomen tärkein vientimaa oli Ruotsi, johon maataloustuotteita ja elintarvikkeita vietiin 520 miljoonan euron arvosta. Eniten vietiin maito- ja meijerituotteita, noin 110 miljoonalla eurolla. Toiseksi tärkein vientimaa oli Viro, jonne vietiin noin 230 miljoonan euron arvosta muun muassa kalaa ja kalatuotteita, alkoholijuomia, kahvia ja makeisia. Saksan noin 160 miljoonan euron arvoisesta viennistä lähes puolet oli kauraa.
Kalatuotteiden tase alijäämäinen
Kaikkien kalatuotteiden tuonnin arvo ilman lohen läpivientiä oli 389 miljoonaa euroa. Suomeen tuotiin Norjasta lohta 303 miljoonan euron arvosta, josta osa vietiin tuoreena edelleen Eurooppaan. Suomeen lohta jäi 125 miljoonan euron arvosta, eli 16,5 miljoonaa kiloa.
Viennin arvo ilman lohen kauttakulkuvientiä oli 73 miljoonaa euroa. Laskua oli eniten kirjolohen sekä lohi- ja taimenfileen viennissä, ja kasvua tuoreen ja pakastetun silakan viennissä.
”Tärkeimpiä lohen vientimaita tuotteiden arvon mukaan olivat Alankomaat, Ranska, Puola ja Liettua,” Rosokivi sanoo.
Jalosteita ja juomia ja hedelmiä
Suomeen tuotiin eniten erilaisia elintarvikejalosteita; kaikkiaan 1,9 miljardin euron arvosta. Seuraavaksi eniten tuotiin juomia ja makeisia, arvoltaan vajaat miljardi euroa. Hedelmiä, marjoja ja vihanneksia tuotiin myös paljon; noin 0,7 miljardilla eurolla. Tuonnin arvon mukaan Suomen tärkeimmät kauppakumppanit olivat Alankomaat, Saksa ja Ruotsi.
”Alankomaista tuotiin maataloustuotteita ja elintarvikkeita noin 1,1 miljardilla eurolla, eniten erilaisia öljyjä ja rasvoja, elintarvikejalosteita sekä puutarhakasveja ja niiden lisäysaineistoja. Saksasta tuotiin Suomeen vajaalla 940 miljoonalla eurolla; pääosin elintarvikejalosteita, juomia, makeisia sekä maito- meijerituotteita. Ruotsin tuonti oli arvoltaan 747 miljoonaa, sisältäen muun muassa elintarvikejalosteita, juomia, kalaa ja kalatuotteita”, Rosokivi jatkaa.