Suhangon uusi kaivostie Ranualla on valmistunut
Euroopan suurimman platinaesiintymän hyödyntäminen on nyt aiempaa lähempänä.
20.11.2024
Teksti Esko Lukkari
Suhangon kaivostien rakennustyöt on saatu valmiiksi. Väyläviraston rakennuttaman uuden tien pääurakoitsijana on toiminut GRK Suomi Oy. Tien rakentamiskustannukset olivat noin 7 miljoonaa euroa.
Ranualla on rakennettu 10 kilometriä pitkä kaivostie Kantatieltä 78:lta aina Suhangon kaivosalueelle. Uudesta tieyhteydestä 8,5 kilometriä on maantietä.
Kaivostie on toteutettu jälkirahoitusmallilla, jossa kaivosyhtiö on maksanut kaikki rakentamiskustannukset. Väylävirasto maksaa valtion osuuden kaivosyhtiölle kaivostoiminnan käynnistymisen jälkeen
Väylävirasto tiedotti asiasta 4.11.
Kaivos ollut kauan suunnitteilla
Suhangon kaivoshanke on ollut pitkään suunnitteilla, mutta kaivos on etenemässä kannattavuusselvitykseen. Suhanko Arctic Platinum Oy kehittää kaivoshanketta.
Suhangon platinaryhmän metalliesiintymä on Euroopan suurin, ja sitä on tutkittu vuodesta 2000 lähtien. Esiintymissä on muitakin metalleja kuten platinaa, kuparia, nikkeliä, kobolttia ja kultaa. Ne ovat kriittisiä metalleja siirryttäessä puhtaiden uusiutuvien energianlähteiden käyttöön.
Palladiumin kysyntää vauhdittaa huoli ajoneuvojen pakokaasupäästöjen haitallisista vaikutuksista. Siksi autonvalmistajat kehittävät tehokkaampia katalysaattoreita, mikä edellyttää niissä palladiumin ja platinan määrän lisäämistä. Lisäksi platina on merkittävä katalyytti myöas vetytaloudelle ja kupari, nikkeli sekä koboltti keskeisiä energiasiirtymän akkumetalleja.
Kaivos työllistäisi suoraan noin 400 työntekijää, ja kaivoksen toiminta-ajan arvioidaan olevan yli 20 vuotta. Kaivoksen rakentaminen kestää 2-3 vuotta, ja tänä aikana työpaikkoja alueelle on arvioitu syntyvän noin 1 000.
Hankkeessa rakennettiin uusi 10 kilometrin pituinen kaivostie kantatieltä 78 Suhangon kaivosalueelle palvelemaan paikallisen liikenteen tarpeita. Uudesta tieyhteydestä 8,5 kilometriä on maantietä
"Suhangon kaivostie on toteutettu jälkirahoitusmallilla, jossa kaivosyhtiö on maksanut kaikki rakentamiskustannukset. Väylävirasto maksaa valtion osuuden kaivosyhtiölle kaivostoiminnan käynnistymisen jälkeen", kertoo Heikkilä.