Säästöpankkiryhmän pääekonomisti: Suomen talouskasvusta putoaa puolet pois
Säästöpankkiryhmän pääekonomistin Henna Mikkosen mukaan USA:n tuontitullipolitiikka syö puolet pois Suomen tämän vuoden ennustetusta talouskasvusta. Tullit voivat supistaa jopa 1–2 prosenttiyksikköä koko euroalueen talouskasvua.
22.04.2025
Teksti Esko Lukkari
Mikkonen korostaa talouden ennustamisen vaikeutta epävarmassa tilanteessa. Kauppasodan vaikutukset hidastavat maailmantalouden kasvua, ja voivat aiheuttaa monenlaisia häiriöitä toimitusketjuihin ja pitkällä aikavälillä heikentää tuottavuuskasvua.
Säästöpankkiryhmä tiedotti asiasta 15.4.
Ekonomistit ympäri maailmaa yrittävät Mikkosen mukaan ymmärtää Trumpin seuraavia liikkeitä, sillä niillä on iso merkitys talouteen.
”Toimitusketjut
ovat pitkiä”
”Taloushistoriasta ei löydy vertailukohtaa, missä tulleja olisi nostettu näin paljon näin nopeasti. On vaikea arvioida, mitkä vaikutukset ovat nykyisessä verkottuneessa taloudessa, jossa yritysten toimitusketjut ovat pitkiä”, hän sanoo.
”Selvää on, että maailmantalouden kasvu hidastuu. Tämän hetken arvioiden mukaan Aasia ja USA itse kärsivät eniten. Eurooppa saattaa selvitä suhteellisesti vähemmällä. Epävarmuus saa kuluttajat ja yritykset varovaisiksi, ja kaupankäynnissä voi esiintyä häiriöitä. Pitkällä aikavälillä maailmankaupan väheneminen voi heikentää tuottavuuskehitystä”, summaa Mikkonen tilannetta.
Suomen talouden elpyminen hidastuu
Suomen talous oli orastavassa elpymisessä ennen USA:n tuontitulleja. Korkotason lasku on tehnyt Suomelle hyvää, ja kuluttajan ostovoima on ollut kasvussa. Tullit vaikuttavat näkymään negatiivisesti, mutta vaikutusten suuruus on toistaiseksi epävarmaa. Eri ennustelaitosten arvioiden mukaan pahimmillaan kauppasota voisi syödä jopa 1–2 prosenttiyksikköä euroalueen kasvusta, olettaen että tullit jäävät korkealle ja että muut maat vastaavat samansuuruisilla tulleilla.
”Tähän peilaten olemme laskeneet Suomen talouden kasvuennusteen tälle vuodelle 1,4 %:sta 0,7 %:iin. Kauppasodan myötä siis kasvusta lähtisi puolet pois, mutta plussalla kuitenkin pysytään. Paljon riippuu siitä, kuinka korkealle tullit asettuvat, kuinka pitkään ne ovat voimassa ja miten muut maat vastaavat”, Mikkonen kirjoittaa.
Mikkonen muistuttaa, että maailman talous ja yritykset ovat sopeutuvaisia. Kaikki vaikutuskanavat eivät ole ainoastaan negatiivisia. On mahdollista, että kauppasodan myötä Euroopan keskuspankki laskee korkoja aiempia odotuksia enemmän, millä on myönteinen vaikutus velallisten kotitalouksien ostovoimaan ja yritysten investointilaskelmiin. Odotuksissa on myös, että tämä saattaa Euroopassa jopa vähentää inflaatiota, mikäli Kiinan ja muun Aasian tuotanto etsii uusia kohteita USA:n sijaan”, arvioi Mikkonen
Yrityksille kuluttajaa suurempia vaikutuksia
Kuluttajan näkökulmasta kauppasodan paheneminen lisää epävarmuutta ja voi vaikuttaa negatiivisesti kuluttajien luottamukseen. Jos kauppasodan myötä työmarkkinat heikkenevät lisää, vaikuttaa se osaltaan negatiivisesti. Myös sijoitusmarkkinoiden epävakaus voi pitää kuluttajat varpaisillaan. Toisaalta korkotason ja inflaation mahdollinen lasku vaikuttavat positiivisesti kotitalouksien kukkaroon.
Yrityksiin kauppasodan vaikutukset tuntuvat suoremmin ja se heikentää niin investointien kuin viennin kasvunäkymiä. Ensivaikutelmat Säästöpankin yritysasiakkaiden keskuudessa ovat Mikkosen mukaan , että yritykset suhtautuvat tilanteeseen suomalaisella tyyneydellä, mutta ovat toki harmissaan siitä epävarmuudesta, jonka Trumpin politiikka tuo maalimantalouteen ja sitä myötä oman yrityksen liiketoimintaan. USA:n kanssa kauppaa käyvät yritykset pohtivat varautumiskeinoja ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia muualla, eivät niinkään tuotannon siirtämistä USA:han Trumpin toiveiden mukaisesti.