Lisäbudjetissa yli miljardi euroa väylähankkeisiin

Hallitus esittää lisäbudjetissaan yli miljardin euron lisärahoitusta erilaisiin väylähankkeisiin Rahoitusta olisi tulossa Suomen rautateiden kulunvalvontajärjestelmän uusimiseen eli Digirataan sekä useisiin uusiin raide-, kaupunkiraitiotie- sekä tiehankkeisiin. 

Itä-Suomi loistaa hankelistalla poissaolollaan, vaikka hallituksella on erillinen työryhmä pohtimassa alueen tukemista.

Lisäksi hallitus esittää ehdollisena 400 miljoonaa euroa Länsiradan rakentamiseen. Näin Länsi-radan hankekaupunkien toivoma valtion rahoitusosuuden kasvattaminen Länsiradassa ei olisi toteutumassa.

LVM tiedotti määrärahalisäyksistä 21.11. 

Digirata-hanke käyntiin

Rautatieliikenteen kulunvalvontajärjestelmän modernisointi ja peruskorjaus on Suomen rautateille välttämätön korvaus- ja turvallisuusinvestointi. Hankkeessa uudistetaan rataverkon turvalaitteet ja junien kulunvalvontajärjestelmä.  

Väylävirasto ja Fintraffic Raide Oy käynnistävät yhdessä Digiradan toteutusvaiheen. Hallitus esittää kulunvalvontajärjestelmän modernisoinnin ja peruskorjauksen käynnistämiseen 10 miljoonan euron valtuutta ja yhden miljoonan euron määrärahaa vuodelle 2025.

Hankkeen kustannusarvio on yhteensä noin 1,2 miljardia euroa. Investointikustannukset ajoittuvat vuosille 2025—2040. Hankkeelle on myönnetty myös EU-rahoitusta noin 100 miljoonaa euroa.

Länsiradalle vain ehdollista rahoitusta

Länsiradan rakentamisvaiheen kustannuksiin on tulossa ehdollinen 400 miljoonan euron valtuutus ja 10,55 miljoonan euron määrärahaa vuodelle 2025. Valtion osuuden ehtona on, että osakassopimus saadaan allekirjoitettua ja osakkaina olevat kunnat ja kaupungit sitoutuvat maksamaan rakentamisen kustannuksista vähintään 400 miljoonaa euroa.

Rahoitusta saa käyttää Länsirata Oy:n osakassopimuksessa kirjattujen yhteysvälien rakentamissuunnitteluun ja rakentamiseen. Siirtyminen rakentamisvaiheeseen koskee Espoon ja Lohjan välisiä osahankkeita sekä yhteyksiä Salo-Hajala ja Nunna-Kupittaa. Rakentaminen olisi mahdollista aloittaa vuonna 2027.

Valtion omistusosuus Länsirata Oy:ssä on vähintään 50,1 %. Valtio ja Länsirata Oy:n osakkaana olevat kunnat Turku, Espoo, Salo, Lohja, Vihti ja Kirkkonummi ovat neuvotelleet esisopimuksen ehdoista, joilla voidaan siirtyä Länsiradan rakentamisvaiheeseen. Neuvottelut ovat kesken.

MAL-sopimuksilla elinvoimaa ja kasvua

Hallitus esittää maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimusten mukaisesti kaupunkiseutujen investointeihin 130,3 miljoonaa euroa vuodelle 2025 hallitusohjelman määräaikaisesta investointiohjelmasta.

Valtion rahoitusta kohdennetaan hankkeisiin, joilla tuetaan kaupunkiseutujen elinvoimaa ja luodaan edellytyksiä kasvulle

MAL-määrärahan edellytyksenä on, että Helsingin, Tampereen, Lahden, Jyväskylän, Kuopion ja Oulun seudun kunnat sitoutuvat MAL-sopimuksen 2024—2035 tavoitteisiin.

Rahoitusta ovat saamassa

Hankelistassa ei ole paljon esillä olleeseen Itä-Suomeen yhtään hanketta.

• Perusväylänpitoon 79,4 miljoonaa euroa
• Oulun henkilöratapiha: valtuus 24,5 miljoonaa euroa, 1 miljoona euroa vuodelle 2025
• Turun satamaradan siirto: valtuus 11 miljoonaa euroa, 1 miljoona euroa vuodelle 2025
• Maantie 101 Kehä I Maarinsolmun eritasoliittymä, Espoo: valtuus 33,7 miljoonaa euroa, 1 miljoona euroa vuodelle 2025
• Valtatie 4 Lahdenväylä välillä Kehä I—Kehä III ja Ilmasillan esitasoliittymä: valtuus 64 miljoonaa euroa, 1 miljoona euroa vuodelle 2025
• Valtatie 4 Palokan kohta, Jyväskylä: valtuus 15,5 miljoonaa euroa, 2 miljoonaa euroa vuodelle 2025
• E18 kt 40 Turun kehätie Raision keskustassa: valtuus 190 miljoonaa euroa, 3 miljoonaa euroa vuodelle 2025
• Maantie 180 Kurkela—Kuusisto, Kaarinan läntinen ohitustie: valtuus 103,2 miljoonaa euroa, 5 miljoonaa euroa vuodelle 2025
• Helsingin juna- ja metroasemien peruskorjaus: vuodelle 2025 7,4 miljoonaa euroa, valtuus enintään 15 miljoonaa euroa, kuitenkin enintään 30 prosenttia asemakohtaisten suunnittelu- ja rakentamiskustannusten yhteismäärästä
• Tampereen seudun raitiotiet: vuodelle 2025 8 miljoonaa euroa, valtuus 55,5 miljoonaa euroa, kuitenkin enintään 30 prosenttia suunnittelu- ja rakentamiskustannusten yhteismäärästä
• Vantaan ratikka: vuodelle 2025 14 miljoonaa euroa, valtuus 144,1 miljoonaa euroa, kuitenkin enintään 30 prosenttia kiinteästi raitiotien rakentamiseen liittyvistä kustannuksista.