HaminaKotka kantelee väylämaksuista EU:lle ja YK:lle

HaminaKotka Satama Oy kantelee väylämaksujen moninkertaistamisesta EU:lle ja YK:lle. Satama pyytää komissiota ryhtymään toimiin väylämaksujen korotusten saattamiseksi EU-oikeuden mukaiseksi.

HaminaKotka sataman kautta viedään venäläisiä lannoitteita Etelä-Amerikkaan ja Pohjois-Afrikkaan. Lannoitteita kulkee n. 2,5 Mt vuodessa, mikä riittää n. 80 miljoonan ihmisen eli Saksan kokoisen maan ruokkimiseen. Suomen kautta kulkevan tavaran väylämaksujen nosto 300 prosentilla uhkaa sataman mukaan johtaa ruokaketjun katkeamiseen Suomen kautta ja pahentaa siten maailman nälkätilannetta.

HaminaKotka tiedotti asiasta 9.12.

Kauppamerenkulussa on vuodesta 2015 lähtien peritty väylämaksut puolitettuna väliaikaisen lainsäädännön nojalla. Suomen hallitus antoi syksyllä esityksen merenkulun väylämaksulain muuttamisesta sekä väliaikaisen väylämaksulainsäädännön kumoamisesta, mikä tarkoittaa väylämaksujen palauttamista täysimääräisiksi vuodesta 2025 alkaen.

Väylämaksut on erikoisuus

Elinkeinoelämä ja SAK sekä suuri joukko toimijoita ovat vastustaneet väylämaksujen nostoa. Väylämaksut ovat tiedotteen mukaan kansainvälisesti poikkeava suomalainen erikoisuus. Muutos nostaa sataman mukaan jo entuudestaan vientiteollisuuden muita maita korkeampia logistiikkakustannuksia ja heikentää Suomen kilpailukykyä. HaminaKotka satama on ylivoimaisesti Suomen suurin vientisatama.

Väylämaksuilla on myös kansainvälistä ruokahuoltoa rajoittava merkitys. Väylämaksujen korotus koskee nykyisellään kaikista maailman satamista vain HaminaKotkaa ja siellä toimivia yrityksiä, jotka ovat investoineet lannoiteliikenteeseen n. 150 miljoonaa euroa.

Massiivisella väylämaksukorotuksella estetään lannoitteiden kauttakulku Venäjältä satamamme kautta kolmansiin maihin, vaikka lannoitteet ovat osana maailman ruokahuoltoa EU:n Venäjä-pakotteiden ulkopuolella. Myös YK on päättänyt, että Venäjän pakotteet eivät koske elintarvikehuoltoa eikä niiden tuontia Venäjältä.

”Tullimaksuista päättää EU”

Väylämaksujen korotukset erityisesti lannoitteiden kauttakulussa 300 prosentilla ovat HaminaKotka Satama Oy:n käsityksen mukaan tullimaksuja tai ainakin niihin rinnastettavia maksuja, joista voidaan päättää vain Euroopan Unionin säädöksillä. 

HaminaKotkan mukaan Suomella ei ole kansallista oikeutta ko. maksuihin. Väylämaksujen korotus kohdistuu suoraan lannoitteiden kauttakulkuun, jolloin estetään myös Venäjältä tulevien, maailman ruokahuoltoon liittyvien tuotteiden (kuten lannoitteet) kuljetus maailmanmarkkinoille. Väylämaksujen korotus on ristiriidassa EY:n perustamissopimuksessa hyväksytyn palveluiden vapaan tarjoamisen ilman kansallisia maksuja -periaatteen kanssa.

Vaikka Suomi korottaa väylämaksuja, HaminaKotka Satama Oy:n käsityksen mukaan korotuksia ei voitaisi periä, koska EU-oikeus sitoo Suomenkin viranomaisia ja EU-oikeudella on etusija kansalliseen oikeuteen nähden. Lisäksi Suomen meriliikenne erityisesti transiton osalta on täysin epätasa-arvoisessa asemassa muihin EU-valtioihin nähden. Helsingin hallinto-oikeus on jo vuonna 2008 katsonut väylämaksujen olevan osittain ristiriidassa EU-oikeuden kanssa.

Euroopan komissio kielsi 13.7.2022 Liettuaa sulkemasta Venäjältä tulevaa sanktioimatonta transitoliikennettä Klaipedan satamassa, vaikka Liettua vastusti sitä Ukrainan sodan takia.

HaminaKotka Satama Oy tuomitsee Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan ja on noudattanut ja tulee noudattamaan sanktioita pilkuntarkasti.