Elisa ja Nokia kokeilivat valokuidussa 100 gigabittia

Elisa ja Nokia ovat kokeilleet 5.11. Helsingissä ensimmäisenä Euroopassa 100 gigabitin nopeutta tuotannollisessa valokuituverkossa. 

Suomi on jo pitkään ollut maailman ykkösmaita mobiiliverkkojen kattavuudessa ja laadussa. Nyt huippunopeus on saavuttu myös valokuituverkossa,

Elisa on jo kesäkuusta asti rakentanut valokuituverkkoaan kyseisellä huippunopealla teknologialla. Nopeiden ja luotettavien laajakaistayhteyksien kysyntä kasvaa niin kotitalouksissa kuin teollisuudessa, ja liittymien nopeudet nousevat tulevaisuudessa vaiheittain.

Elisa tiedotti asiasta 5.11.

Ennätyksellinen 100 gigan nopeus saavutettiin Elisan valokuituverkossa Nokian uusinta valokuituteknologiaa hyödyntäen.

Valokuidun tarjonta on lähes rajaton

”Tulevaisuudessa Suomen kotitalouksilla ja yrityksillä on käytössään maailmanluokan vaihtoehdot niin mobiiliyhteydeksi kuin kiinteäksi nettiyhteydeksi. Nokian kanssa saavutettu 100 gigan nopeus Elisan verkossa on osoitus uusimman valokuituteknologian lähes rajattomista kyvyistä”, sanoo tiedotteessa Elisan verkkopalveluista vastaava johtaja Sami Rajamäki.

Nokian valokuituteknologian avulla verkon nopeutta on mahdollista kasvattaa portaittain 25, 50 ja 100 gigabittiin ilman, että teknologiaa vaihdetaan välissä uuteen.

”Nopeampien nettiyhteyksien kysyntä Euroopassa kasvaa, kun sekä loppukäyttäjät että yritykset etsivät entistä luotettavampia ja laadukkaampia laajakaistapalveluita. Nokian Lightspan- ja Altiplano-alustat tarjoavat Elisan kaltaisille operaattoreille työkalut nopeuksien kasvattamiseen sekä verkon suorituskyvyn ja automaation kehittämiseen”, sanoo Matthieu Bourguignon, Nokian Senior Vice President ja Euroopan Network Infrastructure -liiketoiminnan johtaja.

Elisa rakentaa jo nopeita verkkoja

Elisa on kesäkuusta 2024 alkaen rakentanut verkkoaan samaisella Nokian valokuituteknologialla, jota käytettiin 100 gigabitin nopeusennätyksen tekemiseen. Huippunopeat yhteydet eivät ole siis enää kaukana tulevaisuudessa, ja asiakkaille tarjottavat liittymänopeudet kasvavat lähivuosien aikana portaittain.

Muun muassa suosittujen videopelien lataaminen kestää nyky-yhteyksillä kymmenistä minuuteista tunteihin – jatkossa näiden kohdalla puhuttaneen minuuteista ja jopa sekunneista. 

Teollisuudessa datamäärät kasvavat nyt ennätyksellisen nopeasti, kun tuotantoprosesseja automatisoidaan ja analytiikkaa hyödynnetään aiempaa enemmän. Tekoälyn lisääntynyt käyttö kuluttaa merkittävästi verkon kapasiteettia jo nyt, ja Nokia Bell Labsin arvion mukaan pelkästään Länsi-Euroopassa tekoälydataliikenne yltää yli 90 miljardiin gigabittiin kuukaudessa vuoteen 2030 mennessä.