Datayhteistyö toimitusketjussa on menestystekijä

Teollisuusyritysten kilpailukyky nojaa toimitusketjun tehokkuuteen. Markkinoilla eivät kilpaile yritykset, vaan toimitusketjut, joissa yritykset panostavat digitalisaatioon ja reaaliaikaiseen tiedon jakamiseen.

Näin sanoo Teknologiateollisuuden johtava asiantuntija Antti Poikola liiton verkkosivun Teknoblogissaan 28.1.

Kansainvälisesti kiinnostava esimerkki toimitusketjuista on hänen mukaansa on Alankomaiden Smart Connected Supply Network (SCSN). Se on teollisuuden data-avaruus, eli yhteinen datainfra, jossa tieto esimerkiksi tilauksista, tarjouksista, laskuista, hinnoista ja toimitusajoista liikkuu satojen valmistavan teollisuuden yritysten välillä. 

Tehokas toimitusketjuyhteistyön organisointi on johtanut jopa 20 prosentin tuottavuuden kasvuun SCSN-verkoston yrityksissä. Suurimmat talousvaikutukset tulevat lyhyemmästä ajasta, joka kuluu tilauksesta toimitukseen sekä toimitusvarmuuden parantumisesta.

Perusteilla Suomeenkin

Poikolan mukaan Teknologiateollisuus on Aalto-yliopiston kanssa selvittämässä edellytyksiä perustaa vastaavanlainen valmistavan teollisuuden data-avaruus Suomeen. 

Yritykset voivat edetä toimitusketjun digitalisoimisessa asteittain. Taloushallinnon digitalisointi on hyvä pohja uusiin lainsäädännön velvoitteisiin vastaamiseen, mikä on hyvä pohja sille, että toimitusketjun yritykset voivat tehdä syvempää datayhteistyötä ja kehittää uusia datapohjaisia palveluja ja tuotteita.

Suomella on Poikolan mukaan vahva asema reaaliaikatalouden kehittämisessä. Meillä on rakennettu standardoituja tapoja yritysten väliseen tiedonvaihtoon, esimerkiksi myynti- ja ostotapahtumien hallintaan. 

Paine digitaalisille ratkaisuille toimitusketjuissa kasvaa hänen mukaansa uuden ympäristö- ja vastuullisuussääntelyn vaatimusten takia. Tuotteiden valmistajilta edellytetään tarkempaa raportointia toimitusketjusta ja käytetyistä materiaaleista.

Uutta säätelyä tulossa

Suurilla ostajayrityksillä on jo omat toimittajaportaalinsa, joiden kautta ne keräävät tietoa toimittajilta ja hallinnoivat hankintaprosesseja. Toimittajat mukautuvat eri asiakkaiden toimintatapoihin ja joutuvat syöttämään samat tiedot eri portaaleihin. Mikäli uuden sääntelyn, kuten digitaalisen tuotepassin, vaatimukset toteutetaan nykyisiä toimittajaportaaleja päivittämällä, käy hallinnollinen taakka toimittajille raskaammaksi. Toimitusketjun yhteinen ja skaalautuva datainfrastruktuuri helpottaisi vaatimuksiin vastaamista ja tarjoaisi yrityksille tehokkaamman tavan hallita tiedonvaihtoa. 

Datayhteistyö toimitusketjussa voi avata mahdollisuuksia täysin uudenlaisille tuotteille ja palveluille.

Reaaliaikatalouden ratkaisujen käyttöönotto tai sääntelyn velvoitteiden täyttäminen ei ole liiketoimintaa kenellekään. Näiden välitavoitteiden toteuttaminen fiksusti toimitusketjuja digitalisoimalla avaa mahdollisuuksia silti uudenlaisille ratkaisuille, joissa data ja valmistavan teollisuuden osaaminen yhdistyvät ja tuovat markkinoille uusia tuotteita ja palveluja.