30 miljardia euroa EU-alueita yhdistäviin infrastruktuurihankkeisiin

Euroopan parlamentti hyväksyi keskiviikkona uudistetun Verkkojen Eurooppa -välineen, joka lisää rahoitusta liikenne-, digitaali- ja energia-alan hankkeille vuosina 2021–2027. Euroopan parlamentin Suomen-toimisto tiedotti aiheesta 7.7.

Parlamentti ja neuvosto neuvottelivat maaliskuussa kompromissin Verkkojen Eurooppa -välineen (CEF) kaudesta 2021–2027, jonka budjetti on yhteensä 30 miljardia euroa. Varoilla rahoitetaan liikenne-, energia- ja digitaalialan hankkeita, jotka tuottavat eurooppalaista lisäarvoa. Rahoituksella varmistetaan tiettyjen välttämättömien Euroopan laajuisten hankkeiden valmistuminen ajallaan vuoteen 2030 mennessä. Niihin kuuluvat mm. Rail Baltica, vaihtoehtoisten polttoaineiden latausinfrastruktuuri, 5G-verkon rakentaminen ja tärkeät liikenneväylät.

Meppien vaatimuksesta 60 prosenttia rahoituksesta ohjataan hankkeisiin, jotka tukevat EU:n ilmastotavoitteita. Energiaosion varoista ohjataan 15 prosenttia uusiutuvan energian alan rajat ylittäviin hankkeisiin.

Uuden sukupolven hankkeet

Verkkojen Eurooppa -välineessä on kolme osiota. Noin 23 miljardia euroa suunnataan liikennehankkeille, viisi miljardia euroa energiahankkeille ja kaksi miljardia euroa digitaalialan hankkeille. Rajat ylittäville liikennehankkeille myönnetään koheesiorahastoista noin kymmenen miljardia euroa, jolla jäsenmaat voivat toteuttaa tiettyjä puuttuvia liikenneyhteyksiä. Kaikkiaan 1,4 miljardilla eurolla on tarkoitus nopeuttaa puuttuvien rajat ylittävien ratayhteyksen valmistumista. Komissio valitsee hankkeet niiden kilpailukyvyn mukaan.

Digitaalialalla tuetaan yleisen edun mukaisten hankkeiden kehittämistä. Näitä ovat esimerkiksi turvalliset suuren kapasiteetin digitaaliset verkot ja 5Gjärjestelmät sekä liikenne- ja energiaverkkojen digitalisaatio.

Ohjelman tarkoituksena on myös lisätä energiaverkkojen yhteentoimivuutta ja varmistaa, että hankkeet rahoitetaan EU:n ja kansallisten ilmasto- ja energiasuunnitelmien mukaan.

Liikennehankkeiden nopeuttaminen

Parlamentti hyväksyi myös uudet Euroopan laajuisia liikenneverkkoja (TEN-T) koskevat säännöt, joista myös oli sovittu neuvoston kanssa jo aiemmin. Säännöillä yksinkertaistetaan TENThankkeiden lupamenettelyjä. Jäsenmaiden on nimettävä kunkin hankkeen toteuttajan yhteyshenkilö ja varmistettava, että hankeluvan saantiin ei mene yli neljää vuotta.