Talous ja trukit nostavat toisiaan

Tilanne trukkimarkkinoilla on parempi kuin moneen vuoteen. Trukkimyyjän tallissa on aika ajoin autokaupasta tuttu tunnelma.

”Lama teki sen, että yritykset eivät investoineet uusiin trukkeihin. Käytetyt menivätkin sitten kaikki mitä oli, kun konekantaa uusittiin käytetyillä laitteilla”, Roclan myyntijohtaja Matti Pohjanheimo kertoo.

”Käytettyjen trukkien kysyntä ylittää tarjonnan yhä.”

Vuonna 2008 Suomi eli korkeasuhdannetta ja trukkeja myytiin ennätykselliset 3 808. Sitten Amerikassa rysähti: investointipankki Lehman Brothers kaatui, asuntoluotot kaatuivat syliin ja finanssikriisi aloitti maailmantalouden laskun.  

Seuraavana vuonna talouden sakkaaminen alkoi näkyä myös suomalaisessa trukkikaupassa. Ei ollut mitä nostaa, eikä mitä ostaa. Vuonna 2009 Suomessa myytiin enää 1 665 trukkia. 

”Vuosi 2008 oli hyvä, mutta sitten myynti romahti alle puoleen siitä, mitä se oli ennen finanssikriisiä. Nyt trukit käyvät taas kaupaksi, mutta ei siltikään vielä huippuvuosien vauhtia”, kertoo Toyota Material Handling Finlandin toimitusjohtaja Pasi Nieminen. 

Vuonna 2016 kaupaksi meni 2 867 trukkia, viime vuonna jo kolmisen tuhatta. Syy kukoistukseen on selvä. Kun talous ja etenkin vienti vahvistuu, liikenne varastoissa vilkastuu ja trukkeja tarvitaan. Samalla viennistä saatava raha vahvistaa sisämarkkinaa ja kuluttajakauppaa. Kahdessa vuodessa trukkien myynti on kasvanut 38 prosenttia, Nieminen laskee. 

”Trukki-indeksi on huomattavasti luotettavampi kuin kuuluisat taksi- tai hotelli-indeksit. Trukkikauppa kertoo suoraan sen, mitä taloutemme etulinjassa tapahtuu”, Nieminen sanoo. 

Sähkötrukki on markkinoiden kuningas 

Myös työkoneita myyvän Rotatorin trukkien myyntijohtaja Juha Jaakola jakaa arviot. Rotator myy Unicarriersin trukkeja.  

”Viime vuonna oli positiivinen trendi, ja uskon että se jatkuu. Logistiikka, toimitilat, rakentaminen…”, Jaakola luettelee.  

”Positiivinen trendi taloudessa merkitsee investointeja. Kalustoa voitaisiin kyllä uusia rankemmallakin kädellä, asiakkailla näkyy varovaisuutta ja korjausvelkaa näkyy.” 

Samalla kun trukkien myyntimäärät kasvavat, myös suomalaisen trukkiarmadan laatu muuttuu. Suurin trendi on sähkön vankka nousujohde trukkien käyttövoimana. 

”Nestekaasun osuusvähenee jatkuvasti.Sähkökäyttöisten trukkien osuus kokonaismyynnistä kasvaa. Asiakkaat kysyvät yhä useammin polttomoottorikäyttöisten trukkien korvaamista sähkökäyttöisellä”, Jaakola sanoo. 

Käytännössä diesel pitää pintansa vain paikoissa, joissa sähköä ei ole järkevästi saatavilla. 

Sähkötrukit ja akkuteknologiakehittyvät kovaa vauhtia. Suurin osa trukkien akuista perustuu edelleen perinteiseen lyijyteknologiaan. Samalla esimerkiksi Toyotan konsernissa on autopuolella vahvat perinteet hybridi- ja sähköautojen akuissa. Ne hyödyntävät litium-ioniteknologiaa, jota löytyy yhä useammasta trukista. 

”Sähkötrukkeja on ollut pitkään, mutta litium-ioniakut tarkoittavat vallankumousta. Yhdellä akulla voi ajaa vuorokauden ympäri, ne voi ladata kahvitauon aikana, eikä niitä varten tarvitse uhrata lataus- ja säilytystiloiksi kalliita neliöitä varastotiloista”, Toyotan Pasi Nieminen listaa. 

Lyijyakku pitää vielä pintansa 

Roclan Pohjanheimo ja hänen kollegansa Tomi Siimekselä eivät vielä innostu litium-ioniakuista. Rocla luottaa lyijyakkuihin. Myös niiden lataamisesta on kyetty kehittämään takavuosiin verrattuna entistä joustavampaa. Akkua ei enää tarvitse ajaa ensin tyhjäksi. 

”Jos litium-ioniakut olisivat niin ylivertaisia, asiakkaamme haluaisivat varmasti niitä enemmänkin”, Siimekselä sanoo. 

Suurin este litium-ioniakkujen yleistymiselle on hinta, sillä ne maksavat monta kertaa lyijyakun verran. Perinteinenkin teknologia on kehittynyt ja esimerkiksi välilataukset ovat mahdollisia.  

”Koska sähkö elää nyt murrosta, yritykset eivät ehkä myöskään uskalla investoida uuteen ja kalliiseen teknologiaan, jos se jääkin akkukehityksessä vain välivaiheeksi,” Siimekselä miettii. 

Sähkön suosio selittyy energian verrattain edullisella hinnalla sekä sähkötrukkien huoltovapaudella. Lisäksi kiristyvät päästönormit saavat yritykset suosimaan vihreämpää nostoteknologiaa. 

”Lyijyakkuja myydään vielä pääsääntöisesti, mutta litium-ioni on tulossa. Lyijyakku on hyvä yksivuorotyössä, mutta päästöttömyys, helppous ja työturvallisuuden paraneminen akkuvaihtojen jäädessä pois puhuvat litium-ionin puolesta”, kertoo Rotatorin Juha Jaakola.  

Mukavuus ja ergonomia avainasemassa Suomessa 

Uusista trukeista noin puolet kulkee sähköllä, ja osuus kasvaa. Juha Jaakola kertoo, mitä muuta tyypillistä moderni trukki sisältää. 

”Juttelin kerran yhden espanjalaisen kaverin. Hän ihmetteli suomalaisten trukkien ergonomiaa ja varustelutasoa. Hän kertoi, että jos siellä päin ei trukki tunnu sopivalta, vaihdetaan kuskia. Täällä arvostetaan työntekijää ja vaihdetaan trukkia”, Jaakola sanoo. 

Suomessa työturvallisuus ja ergonomia ovat tulleet yhä tärkeämmiksi, kun ammattilaiset ostavat työkaluja. Trukeissa tämä näkyy myös siinä, että erilaisia turvavarusteita on tarjolla yhä enemmän. 

”Esimerkiksi blue light alkaa olla jo arkipäivää. Kun trukki peruuttaa, taakse heijastuva valokeila kertoo sen tulevan hyllyjen takaa, vaikkei sitä kuulisi.” 

Toyotan Pasi Nieminen allekirjoittaa Jaakolan mietteet. Erityisesti ergonomian merkitys on kasvanut. Jos samalla penkillä kököttää kahdeksan tuntia päivästä, kuukaudesta ja vuodesta toiseen, huono ergonomia alkaa näkyä ammattitauteina. Sairauspäivät ja työkyvyttömyys tulevat työnantajalle kalliiksi. 

”Pohjoismaissa kuljettajat vaativat hyvää ergonomiaa, ja myymme varustelluimmat trukkimme täällä. Pitää olla autotasoinen ohjaamo, ilmastoinnit, radiot usb-tikkupaikalla, ilmajousitettu penkki, kameraperuutus, mastokamerat sekä sammutus-, keskusvoitelu- ja varoitustutkajärjestelmät”, Nieminen luettelee. 

”Eivät eteläeurooppalaiset kysy näitä.” 

Lue lisää trukkibisneksen nykytilanteesta ja alan haasteista Osto&Logistiikan numerosta 2/2018.