Suomi on sisälogistiikassa 3-5 vuotta jäljessä

Postin toimitusketjuratkaisut -liiketoiminnan johtajan Harri Kämpän mukaan Suomi on 3-5 vuotta sisälogistiikan ulkoistuksessa jäljessä johtavista Länsi-Euroopan maista.

Kämppä sanoo Postin ja SOL:n yhdessä omistaman sisälogistiikkayhtiö Flexon sivulla 16.5. julkaistussa verkkouutisessa, että Suomessa logistiikkakeskusten sisälogistiikasta 60-70 prosenttia on yhä keskusten omistajien itsensä pyörittämää.

”Jopa 70 prosenttia yrityksistä on arvioinut logistiikan ulkoistamisen alentaneen niiden logistiikkakustannuksia. Ulkoistetussa sisälogistiikassa yrityksen omissa tiloissa tehtäviä logistiikkatöitä tekee alihankintana sisälogistiikkaan erikoistunut yritys”, Kämppä kirjoittaa.

Ulkoistetussa sisälogistiikassa hyödynnetään yrityksen omia prosesseja ja järjestelmiä, mutta työnjohto ja työntekijät tulevat alihankkijalta.

Kämpän mukaan logistiikan vaikutus teollisuuden yritysten kilpailukykyyn on 35 prosenttia. Logistiikkakustannusten osuus yritysten liikevaihdosta on puolestaan kohonnut vuodesta 2009 lähtien. Vuonna 2015 kustannukset olivat noin 23 miljardia euroa.

Kolmannes sisälogistiikkaa

Kämpän mielestä logistiikan kustannuksista noin 30 prosenttia tulee varastoinnista, 30 prosenttia kuljetuskustannuksista ja 30 prosenttia sisälogistiikasta. Yli puolet yritysten logistiikkakustannuksista syntyy yritysten omissa sisäisissä prosesseissa.

Kaupan digitalisoituminen nostaa volyymivaihteluja. Verkkokaupassa myynti saattaa keskittyä hänen mukaansa 4-5 sesonkiin ja 50-60 prosenttia toimituksista on viikon alkupäivinä. Tämä asettaa haasteet henkilöstön ohjaukselle ja lisää riskiä kokonaistehokkuuden laskulle. Siksi henkilöstön työsopimuksiin ja työssäkäyntiin kaivataan yhä lisää joustoa. Tämä luo kysyntää palveluille, joissa palvelun tuottaja ottaa vastuun työn tehokkuudesta, henkilöstön ohjauksesta ja tuottaa palvelut suoritehinnoilla.

Henkilöstöhallinnosta teknologiaa

Kämpän mielestä on syytä pohtia, miltä osin sisälogistiikkaan liittyvät toiminnot on tarkoituksenmukaisempaa hoitaa itse ja mitkä kannattaa ostaa palveluntarjoajalta. Kannattaa varmistua, että palvelun tarjoava yritys kykenee olemaan muutoksessa mukana. Sen tulee kyetä joustavasti hallitsemaan työvoimaansa ja rakentamaan henkilöstöpooleja, joissa työntekijöillä on erilaisia odotuksia työsuhteeltaan.

Vakinaisenkin henkilöstön työaikojen ja työssäkäyntipaikkojen on joustettava. Tarvitaan pitkälle digitalisoitua henkilöstöhallintoa, jonka avulla työn kysyntä kohtaa tarjonnan kanssa. Tähän on hänen mukaansa kytkettävä tehokas työn kustannusten seuranta ja suoritepalvelujen tuotteistus.