Logistiikkaselvitys 2018: Suomalaisyritysten logistiikkakustannukset jatkaneet kasvuaan
Kustannusten nousu on jatkunut vuodesta 2009 lähtien.
17.01.2019
Teksti Esko Lukkari
Suomalaisyritysten logistiikkakustannusten osuus liikevaihdosta jatkaa kasvuaan. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun ja liikennehallinnon perinteisen Logistiikkaselvityksen mukaan niiden osuus yritysten liikevaihdosta vuonna 2017 oli korkeampi kuin edellisenä selvitysvuonna 2015. Nousu on jatkunut vuodesta 2009 lähtien.
Teollisuuden ja kaupan logistiikkakustannukset vuonna 2017 olivat 40,3 miljardia euroa, kun vuoden 2015 luku oli 37 miljardia. Suomen BKT:hen suhteuttuna teollisuuden ja kaupan logistiikkakustannukset olivat 2017 noin 12,2 prosenttia ja kaksi vuotta aiemmin 11,2 prosenttia.
Yritysten kustannuksista yli puolet syntyy yritysten sisäisissä prosesseissa, markkinoilta yritykset ostivat logistiikkapalveluita noin 10,2 miljardilla eurolla.
”Uusina kasvavina kustannustekijöinä näyttäisivät olevan muut kuin perinteisesti keskeisiksi mielletyt logistiikkakustannukset, kuten kuljetus ja varastointi. Muita kustannuksia voivat olla esimerkiksi erilaisten digitalisaatioon, digitaalisiin alustoihin, tiedon hallintaan ja uusien jakelukanavien hallintaan liittyvät kustannukset”, sanoo tutkijatohtori Tomi Solakivi Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta.
Logistiikkaselvitys tehdään kahden vuoden välein ja edellinen on siis vuodelta 2018. Logistiikkaselvitys 2018 -raportti perustuu noin 2 000 teollisuuden, kaupan ja logistiikka-alan yrityksen kyselyvastauksiin muun muassa logistiikan tilasta, kehitystarpeista ja kustannuksista. Selvitys on jo kaikkiaan 10:s.
Infrastruktuurin kuntoa moititaan
Logistiikkaselvityksen mukaan yritysten arviot liikenneinfrastruktuurin kunnosta ovat aiempaa kriittisempiä. Aiemmissa selvityksissä tutkijat ovat havainneet alueellisia eroja yritysten näkemyksissä. Nyt nämä erot ovat kasvaneet. Pohjois- ja Itä-Suomen yritysten arviot ovat Etelä-Suomen yritysten arvioita selvästi kriittisempiä.
Selvityksen mukaan tyytyväisimpiä logistisiin toimintaedellytyksiinsä olivat Uudenmaan, Pirkanmaan ja Hämeen yritykset. Huonoimmiksi arvioivat tilanteen Pohjois-Krajalan, Kainuun, Etelä-Savon ja Lapin yritykset.
”Yritysten arviot erityisesti infrastruktuurin teknisen kunnon osalta varsin kriittiset. Arviot ovat huonommat kuin vuonna 2016, jolloin selvitys viimeksi tehtiin”, Solakivi kertoo.
”Tulosten perusteella voidaan sanoa, että Suomen logistista tehokkuutta ja toimivuutta kehittäessä niukat resurssit olisi syytä ohjata olemassa olevan infrastruktuurin ylläpitoon ja kohentamiseen uusien kulkuyhteyksien rakentamisen sijaan”, hän sanoo.