Uusien autojen kierrätys on haaste
Osien digitaalisia avaimia ei voi jakaa hakkeripelon vuoksi.
24.10.2017
Teksti Esko Lukkari kuvat Stena Metalli Oy
Autoteollisuus on ollut jo pitkään kierrätyksen ja uusiokäytön edelläkävijänä. Suomessa romutukseen päätyvä auto on keskimäärin yli 20 vuotta vanha, jolloin materiaalit on järkevä hyödyntää uusiokäytössä.
Sen sijaan uusimpien autojen – esimerkiksi kolaroitujen – osien uudelleenkäytössä on rajoitteita. Osien digitaalisia avaimia ei voida jakaa kaikille toimijoille, sillä samalla avattaisiin ohjainlaitteiden tiedot hakkereille ja se tekisi autojen tietoturvasta haavoittuvan.
Autontuojien mukaan uusien autojen sähköiset komponentit suunnitellaan käsi kädessä ohjelmistojen kanssa. Osien ja ohjelmistojen nopea kehitystahti aiheuttaa toisinaan sen, ettei vanhempaa ohjausyksikköä voida käyttää uudemman ja kehittyneemmän tilalla.
Romuauton materiaalista 75 prosenttia on metallia eli terästä, valurautaa, alumiinia ja kuparia. Niistä lähes 100 prosenttia hyödynnetään uusioraaka-aineina.
Murskaamossa autosta erotellaan magneettiset teräsosat, ei-magneettiset metalliosat sekä kevytjae. Autosta saatu kierrätysmateriaali työllistää suomalaisia myös kierrätysalan ulkopuolella. Esimerkiksi joissakin terästehtaissa jopa 90 prosenttia raaka-aineesta on kierrätysterästä.
Keskivertoauton elinkaarivaikutuksesta lähes 80 prosenttia syntyy käytön aikana. Suomessa autolla ajetaan elinkaaren aikana keskimäärin 300 000 kilometriä. Auton valmistuksen osuus auton koko elinkaaren aikaisista hiilidioksidipäästöistä ja energiankulutuksesta on polttomoottoriautoilla 10–15 prosenttia.
Autojen kierrätysverkostoon kuuluu Suomessa 275 vastaanottopistettä. Auton kierrättäminen on maksutonta.