Pielisjoen lohikantaa elvytetään Kontiolahdella
Uudenlaisella energiaratkaisulla halutaan Saimaan järvilohi nousemaan jälleen koskeen.
02.08.2019
Teksti Esko Lukkari
Saimaan järvilohikannan elvyttämiseksi on julkisuutta saaneen Hiitolanjoen voimalaitosten purkamisen ohella käynnissä toinenkin hanke. Myös Pohjois-Karjalan Kontiolahdella Pielisjoessa Saimaan järvilohen poikastuotantoa koetetaan elvyttää.
Kuurnan Voima Oy:n tytäryhtiö Laurinvirta Oy rakennuttaa Pielisjoen Kuurnan vesivoimalan yhteyteen 5-7 hehtaarin laajuisen lisääntymis- ja poikastuotantoalueen, jonka suunnittelusta Ramboll vastaa. Luontoarvot ja energiantuotannon huomioonottavaan hankkeeseen sisältyy myös uusi pienvesivoimala.
Saimaan järvilohen kanta on säilynyt viime vuosikymmeninä lähinnä kalanviljelyn ansiosta. Luonnontilainen lisääntyminen on sen sijaan ollut siinä määrin estynyt, että lajin säilyttämiseksi nyt alkavat olla viimeiset hetket toimia.
Kontiolahden hankkeesta kertoo Ramboll tiedotteessaan 18.7.
”Epäviralliset keskustelut hankkeesta alkoivat jo neljä vuotta sitten. Viime vuonna teimme investointipäätöksen, kun oli nähtävissä, että ajankohta on juuri oikea kaikkien näkökulmasta”, sanoo tiedotteessa Kuurnan Voima Oy:n toimitusjohtaja Jari von Becker.
Rambollin laatimien suunnitelmien mukaiset työt lisääntymis- ja poikastuotantoalueen sekä pienvesivoimalan rakentamiseksi käynnistyivät alkukesästä. Yksikönpäällikkö Mikko Ruokolainen korostaa mallinnuksen tärkeyttä uoman virtaaman ja vesisyvyyden sekä pohjamateriaalin raekoon oikealle mitoitukselle.
”Päätavoite on poikastuotannon elpyminen. Tämän saavuttamiseksi hankkeen käytettävissä on ollut kaikki rakennustekninen tietotaito ja viimeaikainen kalataloudellinen tutkimustieto”, Ruokolainen toteaa.
Valmista lokakuussa
Hankkeen projektipäällikkönä tilaajan puolelta toimii Niilo Valkonen Future Missions Oy:stä.
”Järvilohen uuden lisääntymis- ja poikasalueen keskeisin osa on uomien ja särkkien muodostama verkosto, jossa vesisyvyys, veden virtausnopeus ja pohjamateriaalit on suunniteltu vastaamaan lajille ominaisia vaatimuksia mahdollisimman hyvin”, Valkonen sanoo.
Kuurnan vesivoimala valmistui vuonna 1971, ja sen tulvauomaan valmistuu nyt uusi pienvesivoimala. Samalla tulvauoman virtaama muuttuu jatkuvaksi ja nousee 35 kuutiometriin sekunnissa. Näin muodostuvissa koskimaisissa olosuhteissa järvilohi on tottunut tuottamaan poikasia.
Nykyinen, kahdella koneistolla tuotettava teho on 2 x 8 MW. Kaksi pienvesivoimalaturbiinia tulevat kumpikin jauhamaan sähköä 1 MW:n teholla. Hanke valmistuu lokakuussa, minkä jälkeen uusi pienvesivoimala pystyy tuottamaan tulva-aikana lisäenergiaa. Näin investointi saadaan energiataloudellisesti järkeväksi.
