Konttien käsittelyä Kokkolan AWT-terminaalissa, missä kontit puretaan ja lastataan säältä suojassa.
Kokkolan Satama kasvanut hurjasti
Kokkola on noussut Suomen suurimmaksi kaivannaisteollisuuden ja raide- sekä transitoliikenteen satamaksi.
13.09.2019
Teksti Esko Lukkari kuvat Kokkolan Satama
Kokkolan Satama on Suomen suurin bulk-satama ja kolmanneksi suurin yleissatama. Kokkolassa juhlittiin 9.9. kymmenen vuotta sitten käynnistynyttä ja 700 prosenttia kasvanutta konttiliikennettä.
Satamakokonaisuus rakentuu kolmesta osasta; Syväsatamasta, Kantasatamasta ja Hopeakiven satamasta konttien käsittelyn tapahtuessa kahdessa viimeksi mainitussa.
Vuonna 2020 Kokkolan Syväsatamaan johtava väylä syvenee 14-metriseksi, mikä mahdollistaa Panamax- ja Capesize-kokoluokkia edustavien alusten entistä tehokkaamman liikennöinnin.
Kokkolan Satama on osa Pohjois-Euroopan suurinta epäorgaanisen kemianteollisuuden keskittymää, Kokkola Industrial Parkia. Satama on myös Suomen suurin raide- ja transitoliikenteen satama sekä kaivannaisteollisuuden ykkössatama.
Kokkolan Satama tiedotti konttiliikenteen 10-vuotisjuhlastaan 9.9.
Kokkolassa konttiliikennettä palvelee Pohjoismaiden ainoa AWT-terminaali, missä laivat voidaan lastata ja purkaa säältä suojassa sisätiloissa. Satama on investoinut nosturikapasiteettiin, ja Load Plate-ratkaisu varmistaa konttien maksimaalisen täytön.
Kokkolan Satama Oy:n toimitusjohtajan Torbjörn Wittingin mukaan on satama on noteerattu konttimaailmassa maailmanlaajuisesti. Konttiliikenteen kehittyminen ja konttilaivojen koon kasvu vaikuttavat myös sataman tulevaan kehittämiseen.
Toinen konttivuoro suunnitteilla
”Haluamme varmistaa kustannustehokkaat konttikuljetukset Euroopan isoihin hub-satamiin Antwerpeniin sekä Hampuriin, ja niistä edelleen eri puolille maailmaa. Viikoittainen konttiliikennevuoro takaa asiakkaille säännölliset yhteydet kansainvälisille markkinoille, ja toiveita on esitetty nykyistä useammistakin lähdöistä”, Witting sanoo tiedotteessa.
Kokkolan Satama on osa Pohjois-Euroopan suurinta epäorgaanisen kemianteollisuuden keskittymää, Kokkola Industrial Parkia. Suurteollisuusalueen tuotannollisten yritysten viennin arvo on 1,75 miljardia euroa. KIP:n yritysten lisäksi konttiliikenne palvelee kauppaa ja pk-sektorin asiakkaita.
”KIP:n teollisuuskeskittymälle konttiliikenne on tärkeä palvelu. Meille konttiliikenne on mahdollistanut laajentumisen uusiin tuoteryhmiin, joissa säännölliset laivaukset sekä varastoinnin minimointi ovat asiakkaille keskeisiä prioriteetteja”, sanoo satamaoperaattori Oy M. Rauanheimo Ab:n kaupallinen johtaja Henrik Hagström.
Hänen mukaansa on iso etu, että maan suurimmassa bulk-satamassa osa irtotavarakuljetuksistakin voidaan toteuttaa tarvittaessa konttikuljetuksina.
”Konttilinjan ansiosta Rauanheimo pystyy tarjoamaan entistä tehokkaampia ja asiakkaan tarpeita palvelevia logistisia kokonaisratkaisuja”, Hagström sanoo.
Vaikuttanut koko Suomeen
Juhlapuheen pitäneen ex-pääministeri Esko Ahon mukaan Kokkolan Sataman ja Rauanheimon yhtenä menestystekijänä on ollut kyky ennakoida asiakkaiden tulevia tarpeita.
”Tulevaisuudessa menestyminen edellyttää erityisesti kestävän kehityksen, teknologisen kehityksen ja geopolitiikan huomioimista. Kokkolan menestystarinalla meriliikenteessä on ollut myönteinen vaikutus koko Suomen kansataloudelle”, Aho sanoo.
